Valmiusasiat oikeusministeriössä

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan varautuminen perustuu valmiuslakiin ja valtioneuvoston vahvistamaan yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan sekä kansalliseen riskiarvioon. Ministeriön tehtävänä on sovittaa yhteen varautumista omalla toimialallaan.

Varautumisella varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautuminen perustuu riskien arviointiin. Varautumisen päämääränä on huolehtia onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä, niihin valmistautumisesta sekä paluusta normaalioloihin.

Valmiuslain mukaan valtion viranomaisten tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Lain mukaan tämä tapahtuu valmiussuunnitelmien, poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmistelujen ja muiden toimenpiteiden avulla. Varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto sekä kukin ministeriö toimialallaan. Laissa mainitut keinot ovat valmiussuunnitelman laatiminen, poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmistelu ja muut toimenpiteet. Varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto sekä kukin ministeriö toimialallaan.

• Valmiuslaki (1552/2011, Finlex)

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita sekä ohjaa koko yhteiskunnan varautumista. Strategiassa kuvataan yhteiskunnan seitsemän elintärkeää toimintoa ja eri hallinnonalojen vastuut niiden toteuttamiseksi.

Elintärkeät toiminnot ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömiä, ja niiden ylläpito on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Ne ovat siten myös lähtökohta varautumisen suunnittelulle kaikilla toimintatasoilla.

• Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Kansallisen riskiarvion tarkoituksena on ennakoida Suomeen mahdollisesti kohdistuvia
suhteellisen äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia
toimia tai avun pyytämistä muilta mailta tai kansainvälisiltä järjestöiltä. Kansallisessa
riskiarviossa on tunnistettu riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä ja arvioitu niiden
vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin.

• Kansallinen riskiarvio

Oikeusministeriön keskeiset tehtävät yhteiskunnan turvallisuusstrategian kannalta

Sisäinen turvallisuus on yksi strategian elintärkeistä toiminnoista. Kokonaisturvallisuuden perustana ovat ihmisarvon loukkaamattomuus, edustuksellisen kansanvallan periaatteet, valtiollisten tehtävien jako, julkisen vallankäytön lainmukaisuus ja muut oikeusvaltioperiaatteet. Yksilön oikeudet turvataan kaikissa tilanteissa ja viranomaisille taataan riittävät toimivaltuudet. Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan tehtävät kuuluvat tähän kokonaisuuteen.

Sisäinen turvallisuus sisältää kaksi oikeusministeriön vastuulla olevaa strategista tehtävää.

1. Oikeusturvajärjestelmän toimintakyvyn turvaaminen

Tällä on erityinen merkitys kansalaisten näkökulmasta oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen turvaamisessa sekä demokratian, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Kaikissa olosuhteissa noudatetaan oikeusvaltion periaatteita ja turvataan perustuslailla suojatut oikeudet. Tähän liittyen varmistetaan oikeus- ja täytäntöönpanoviranomaisten toimintakyky ja yhteistyö sekä edellytykset toimivan oikeudenhoidon järjestämiseksi.

Oikeusturvajärjestelmällä suojataan yhteiskunnan keskeistä infrastruktuuria. Samalla ehkäistään ja torjutaan terrorismia, järjestäytynyttä ja muuta vakavaa rikollisuutta sekä vakavia häiriöitä. Lisäksi oikeusturvajärjestelmällä ylläpidetään yhteiskuntarauhaa.

2. Vaalien toimeenpano ja demokratian edellytysten turvaaminen

Varmistetaan yleisten vaalien säännönmukaisen toimittamisen edellytykset kaikissa turvallisuustilanteissa. Lisäksi ylläpidetään jatkuvaa valmiutta toimittaa ennenaikaiset yleiset vaalit.

Oikeusministeriön hallinnonalan varautuminen

Valmiuslain mukaisesti viranomaisilla on varautumisvelvoite. Oikeusministeriö johtaa, sovittaa yhteen ja valvoo oman hallinnonalansa varautumista. Virastot ja laitokset vastaavat toimintansa käytännön järjestämisestä. Kukin hallinnonalan organisaatio vastaa omasta valmiussuunnittelustaan. 

Oikeusministeriössä toimii hallinnonalan turvallisuuden yhteistyöryhmä, jossa jäseninä ovat ministeriön ja hallinnonalan organisaatioiden edustajat. Turvallisuuden yhteistyöryhmä tukee oikeusministeriötä ja hallinnonalan organisaatioita näiden omassa varautumistyössä sekä muussa laajavaikutteisessa turvallisuuden yhteistyössä turvallisuuden eri osa-alueilla.