Valmiusasiat oikeusministeriössä

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan varautuminen perustuu valmiuslakiin ja valtioneuvoston vahvistamaan yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan sekä kansalliseen riskiarvioon. Ministeriön tehtävänä on sovittaa yhteen varautumista omalla toimialallaan.

Varautumisella varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautuminen perustuu riskien arviointiin. Varautumisen päämääränä on huolehtia ennakollisista toimenpiteistä häiriötilanteiden ehkäisemiseksi ja vaikutusten pienentämiseksi sekä toiminnasta häiriötilanteiden aikana ja niistä palauduttaessa.

Valmiuslain mukaan valtion viranomaisten tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Lain mukaan tämä tapahtuu valmiussuunnitelmien, poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmistelujen ja muiden toimenpiteiden avulla. Varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto sekä kukin ministeriö toimialallaan. Laissa mainitut keinot ovat valmiussuunnitelman laatiminen, poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmistelu ja muut toimenpiteet. 

Oikeusministeriön keskeiset tehtävät yhteiskunnan turvallisuusstrategian kannalta

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan tehtävillä turvataan useampaa yhteiskunnan elintärkeää toimintoa, jotka on kuvattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Oikeusministeriön vastuut yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa ovat moninaiset. 

Sisäinen turvallisuus

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan tehtävistä pääosa luetaan sisältyväksi yhteiskunnan elintärkeään toimintoon, sisäiseen turvallisuuteen. Oikeusministeriö on vastuuministeriönä kolmessa sisäisen turvallisuuden strategisesta tehtävästä: oikeusjärjestelmän toimintakyvyn turvaamisessa, vaalien toimeenpanossa ja demokratian edellytysten turvaamisessa sekä yhteiskuntajärjestystä vaarantavan rikollisuuden torjunnassa. Lisäksi oikeusministeriö on mukana muissakin strategissa tehtävissä, jotka koskettavat ministeriötä osana valtioneuvostoa tai oman toimialansa osalta.

Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sitä, että Suomeen ja sen väestöön kohdistuvia rikoksia, onnettomuuksia, ympäristövahinkoja ja muita vastaavia uhkia kyetään torjumaan ja niiden seurauksia hallitsemaan. 

Sisäinen turvallisuus on tila, jossa ihmiset voivat nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja niihin rinnastettavista kansallisista ja kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.

Sisäinen turvallisuus pohjautuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian sekä vapauden, vakauden, hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon turvaamiseen kaikessa toiminnassa.

1. Oikeusjärjestelmän toimintakyvyn turvaaminen

Oikeusjärjestelmän toimintakyvyn turvaaminen kaikissa oloissa tarkoittaa muun muassa sitä, että kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään lailla, oikeusturva toteutuu ja viranomaisten toimivaltuudet ja julkisen vallan käyttö perustuvat lakiin.

Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti laillisuusvalvonta toteutuu muun muassa siten, että valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat tuomioistuinten, viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien toiminnan lainmukaisuutta, valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta sekä turvaavat perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Esitutkintaviranomaiset vastaavat rikosten esitutkinnasta, ja Syyttäjälaitos vastaa syyteharkinnasta ja mahdollisesta syytteen nostamisesta. Riippumaton tuomioistuinlaitos huolehtii asianosaisten oikeusturvasta, rangaistukseen tuomitsemisesta ja riitojen ratkaisusta sekä hallintolainkäyttöasioiden osalta hakemus- ja valitusasioiden käsittelystä. Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus käyttävät ylintä tuomiovaltaa ja valvovat lainkäyttöä omilla toimialoillaan. Julkinen oikeusapu huolehtii osapuolten avustamisesta rikos- ja riita-asioissa. 

Rikosseuraamuslaitos huolehtii vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Oikeusrekisterikeskus huolehtii varallisuusrangaistusten täytäntöönpanosta ja oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. 

Oikeusministeriö huolehtii keskusviranomaisena kansainväliseen oikeudenhoitoon liittyvistä tehtävistä. Ulosottolaitos huolehtii laiminlyötyjen velvoitteiden, EU- ja YK-pakotteiden sekä terrorismivarojen jäädyttämisten täytäntöönpanosta. Pakotteita täytäntöönpanevat ja valvovat viranomaiset varmistavat tehokkaan valvonnan sekä tiiviin kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön. Kaikissa oloissa noudatetaan oikeusvaltion periaatteita ja turvataan perus- ja ihmisoikeudet.

2. Vaalien toimeenpano ja demokratian edellytysten turvaaminen

Päämääränä on turvata yleisten vaalien säännönmukaiseen toimittamiseen tarvittavat toimintaedellytykset kaikissa turvallisuustilanteissa sekä ylläpitää jatkuvaa valmiutta toimittaa ennenaikaiset yleiset vaalit. 

Vaalien toimittamisorganisaatiota, vaalimateriaalia sekä tarvittavia kriittisiä tietojärjestelmiä ja niiden turvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään huomioiden toimintaympäristön vaatimukset, muun muassa erityiset toiminnallisuus-, aika- ja turvallisuusvaatimukset. 

Tavoitteena on toimittaa yleiset vaalit sujuvasti ja turvallisesti sekä turvata luottamus vaalijärjestelmään kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa. Luottamus vaaleihin edellyttää luotettavaa tietoa ehdokkaista, vaalien toimittamisesta ja vaalien tuloksesta. Vaaliviranomaiset ja tiedotusvälineet tukevat tätä oikea-aikaisella tiedonvälityksellä ja yhteistyöllä. 

Puolueiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan myös kriisitilanteissa. Kriisitilanteissa järjestöt voivat vahvistaa turvallisuutta sekä tukea viranomaisia. Vuoropuhelua viranomaisten ja järjestöjen välillä ylläpidetään, ja järjestöjen toimintaedellytyksiä turvataan kriisitilanteissa. 

Tämän lisäksi turvataan sähköiset demokratiapalvelut, kuten kansalaisaloite.fi ja otakantaa.fi, sekä säädösvalmistelun kuuleminen eri tilanteissa. 

Kansalaisten vaikuttamisedellytykset turvataan pääsyllä ajantasaiseen tietoon ja turvaamalla kansalaisten ja järjestöjen vapaudet kokoontua, osoittaa mieltään ja käyttää sananvapautta, mikä lisää osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia.

3. Yhteiskuntajärjestystä vaarantavan rikollisuuden torjunta

Yhteiskuntajärjestystä vaarantavia rikoksia torjutaan ja uhkiin vastataan paljastamalla, ennalta estämällä tai selvittämällä epäillyt rikokset sekä tietojohtoisella rikostiedustelulla ja häiriötilanteen hallinnalla. 

Päämääränä on, että yhteiskuntajärjestystä vaarantavat rikokset, kuten mahdolliset hybridi-iskut, terrorismi, sabotaasiteot, kyberiskut, väkivaltainen ekstremismi ja radikalisaatio tai jengiytyminen, eivät saa kasvusijaa suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Tavoitteena on estää ennalta, etteivät muun muassa järjestäytyneet rikollisryhmät laajenna toimintaansa lailliseen talouteen ja yhteiskunnan rakenteisiin tai päätöksentekojärjestelmiin.

Oikeusministeriön hallinnonalan varautuminen

Valmiuslain mukaisesti viranomaisilla on varautumisvelvoite. Oikeusministeriö johtaa, sovittaa yhteen ja valvoo oman hallinnonalansa varautumista. Hallinnonalan virastot ja laitokset vastaavat toimintansa varautumisesta ja käytännön järjestämisestä. Jokainen hallinnonalan virasto ja laitos vastaa omasta suunnittelustaan normaaliolojen häiriötilanteisiin ja myös poikkeusoloihin varautumiseksi. 

Oikeusministeriö johtaa oikeusministeriön hallinnonalan turvallisuuden yhteistyöryhmää, jossa jäseninä ovat ministeriön ja hallinnonalan edustajat. Yhteistyöryhmä tukee oikeusministeriötä ja hallinnonalan virastoja ja laitoksia näiden omassa varautumistyössä sekä muussa laajavaikutteisessa turvallisuuden yhteistyössä turvallisuuden eri osa-alueilla.