Lapsikaappaus

Kansainvälisestä lapsikaappauksesta on yleensä kyse, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

• Lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen.
• Lapsi on asunut pysyvästi Suomessa.
• Lapsi on alle 16-vuotias.

Tilanteessa, jossa on kysymys lapsikaappauksesta Haagin lapsikaappaussopimukseen kuuluvaan valtioon, keskusviranomaisena Suomessa toimii oikeusministeriö. Sopimukseen kuuluvat mm. lähes kaikki Euroopan valtiot, Venäjä, Yhdysvallat, Japani ja Thaimaa.

Jos lapsi on viety valtioon, joka ei ole Haagin sopimuksen osapuoli, voit olla yhteydessä ulkoasiainministeriöön (konsuliasioiden yksikkö).

Keskusviranomainen

Miten keskusviranomainen voi auttaa?

Lapsi on viety Suomesta ulkomaille

Kun lapsi on viety luvatta Suomesta toiseen Haagin lapsikaappaussopimukseen kuuluvaan valtioon, voit tehdä lapsen palauttamista koskevan hakemuksen keskusviranomaisena toimivaan oikeusministeriöön. Hakemuksen laatimisessa on suositeltavaa käyttää lakimiestä.

Keskusviranomaisen tärkein tehtävä on välittää lapsen palauttamista koskeva hakemus sen valtion keskusviranomaiselle, johon lapsi on viety. Kohdevaltion keskusviranomainen selvittää yleensä ensiksi sovinnollisen ratkaisun mahdollisuutta. Mikäli se ei ole mahdollista, palautusasia on saatettava vireille kohdevaltion tuomioistuimessa.

Suomen keskusviranomainen neuvoo Haagin lapsikaappaussopimuksen soveltamisessa, pitää yhteyttä ulkomaan keskusviranomaiseen, tekee tarvittaessa lainsäädäntötiedusteluja sekä vastaa tarvittavien asiakirjojen käännöksistä. Keskusviranomainen voi välittää hakijalle paikallisten asianajajien yhteystietoja, mutta hakijan on itse vastattava asianajokuluista. Joissakin valtioissa voi olla mahdollisuus saada oikeusapua.

Lapsi on tuotu ulkomailta Suomeen

Kun lapsi on tuotu luvatta Suomeen toisesta Haagin lapsikaappaussopimukseen kuuluvasta valtiosta, voit toimittaa hakemuksen lapsen asuinpaikkavaltion keskusviranomaiselle, joka toimittaa sen Suomen keskusviranomaiselle

Hakemuksen vastaanotettuaan Suomen keskusviranomainen välittää hakemuksen lapsikaappauksiin perehtyneelle asianajajalle. Asianajajan tehtävänä on ensin selvittää, onko sovinnollinen ratkaisu mahdollinen. Muussa tapauksessa hän saattaa palautusasian vireille Helsingin hovioikeudessa. Helsingin hovioikeus käsittelee Suomessa ensimmäisenä oikeusasteena kaikki Suomeen saapuneet palautushakemukset.

Lisätietoja esitteessä: Kansainvälinen lapsikaappaus

Sovellettava lainsäädäntö ja Suomea sitovat sopimukset

Suomi on liittynyt Haagin lapsikaappaussopimukseen (yksityisoikeuden alaa koskeva yleissopimus kansainvälisestä lapsikaappauksesta, SopS 57/1994)

Lisätietoja: Sopimukseen kuuluvat valtiot ja muuta hyödyllistä tietoa löytyy Haagin konferenssin verkkosivulta

EU-valtioiden välillä (pl. Tanska) sovelletaan lisäksi vuoden 2019 Bryssel II a -asetusta (käytetään myös nimeä Bryssel II b-asetus) (Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuinten toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (uudelleenlaadittu)).

Lisätietoja: asetuksen teksti ja sen soveltamista koskeva käsikirja löytyvät Euroopan oikeusportaalista

Aihepiiriä koskevia kansallisia lakeja

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983)

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996)

Laki tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta (454/2022)

Kansalliset lait ja valtiosopimukset löytyvät Finlex-tietopankista.