Muu oikeusapu siviiliasioissa

Lakitiedustelut

Tuomioistuimessa tai muussa oikeusviranomaisessa vireillä olevassa asiassa voi olla tarpeen saada tietoja vieraan valtion lainsäädännöstä. Tällöin viranomainen voi pyytää selvitystä (ns. lakitiedustelu) toisesta valtiosta ulkomaisesta lainsäädännöstä saatavia tietoja koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 58/1990) nojalla.

Oikeusministeriö toimii sopimuksen mukaisena keskusviranomaisena Suomessa ja välittää pyynnön ulkomaille.

Myös eri erityisalojen EU-säädökset tai kansainväliset sopimukset voivat sisältää säännöksiä, joiden nojalla voidaan pyytää tietoa toisen valtion lainsäädännöstä ja oikeusjärjestelmästä.

Tietoa siviili- ja kauppaoikeuden alaa koskevasta kansallisesta, EU:n ja kansainvälisestä lainsäädännöstä on saatavilla aihealueittain jaoteltuna myös siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston ylläpitämiltä verkkosivuilta Euroopan oikeusportaalista. Jäsenvaltiot vastaavat tiedon toimittamisesta ja siitä, että tiedot ovat ajantasaisia.

Oikeusapu ulkomailla käsiteltävässä asiassa

Suomessa myönnettävä oikeusapu rajoittuu yleensä vain Suomessa käsiteltäviin asioihin. Ulkomailla käsiteltävässä asiassa suomalainen oikeusapu kattaa oikeudellisen neuvonnan ja sen myöntämisestä päättää oikeusaputoimisto. Oikeusministeriö voi myöntää neuvontaa laajemman oikeusavun ulkomailla käsiteltävään asiaan, jos siihen on erityisen painavia syitä. Ulkomailla hoidettavan asian kuluja korvataan vain, kun inhimilliset seikat vahvasti puoltavat tätä. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi lapsikaappausasiat ja rikosasiat, joissa Suomessa asuva henkilö on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi ulkomailla.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sovelletaan oikeusapudirektiiviä (neuvoston direktiivi 2002/8/EY oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset), jolla vahvistetaan oikeusavun saatavuutta koskevat yhteiset vähimmäissäännöt EU -valtioiden välisissä riita-asioissa. Oikeusavun myöntämisestä tai epäämisestä päättää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa oikeuskäsittely järjestetään.

Oikeusapudirektiivin nojalla kaikki suomalaiset oikeusaputoimistot ovat toimivaltaisia lähettämään oikeusapuhakemuksia toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Ulkomailta saapuvia hakemuksia vastaanottavana viranomaisena toimii Helsingin oikeusaputoimisto (Oikeusapulaki 28a §, (972/2004) ja VNA oikeusavusta 19 §, (997/2004)).

Euroopan neuvoston piirissä sovelletaan maksutonta oikeudenkäyntiä tarkoittavien hakemusten toimittamista koskevaa eurooppalaista sopimusta (SopS 42/1980) (ETS 092).

Sopimuksessa tarkoitettuna keskusviranomaisena toimii Suomessa oikeusministeriö.

Kansainvälisluonteisten oikeudenkäyntien helpottaminen

Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin yleissopimus kansainvälisluonteisten oikeudenkäyntien helpottamisesta (SopS 47/1988) sisältää määräyksiä mm. maksuttomasta oikeudenkäynnistä, vakuuden asettamisvelvollisuudesta ja oikeudenkäyntikuluja koskevien päätösten täytäntöönpanokelpoisuudesta, oikeudesta saada jäljennöksiä asiakirjoista ja tuomioistuimen päätöksistä sekä velkavankeudesta ja koskemattomuudesta.