Valmiuslain kokonaisuudistus

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi poikkeusoloissa saatetaan tarvita viranomaisten poikkeuksellisia toimivaltuuksia. Valmiuslaissa säädetään normaalista poikkeavista toimivaltuuksista esimerkiksi perusoikeuksista poikkeamiseen, valtiontalouden hoitoon ja hallinnon järjestämiseen poikkeusoloissa.

Valmiuslain kokonaisuudistuksessa arvioidaan valmiuslain ajantasaisuus, toimivuus ja kehittämistarpeet sekä valmistellaan uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat säädösehdotukset. Uudistuksen tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä.

Uudistuksella tavoitellaan nykyistä selkeämpää ja toimivampaa lainsäädäntöä. Valmiuslain tulee:

• mahdollistaa vakavien uhka- ja häiriötilanteiden tunnistaminen
• tarjota asianmukaiset ja riittävät toimivaltuudet poikkeustilanteiden hallitsemiseksi
• mahdollistaa oikea-aikaiset päätökset poikkeustilanteissa.

Tavoitteena on johdonmukainen, ajantasainen ja perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva sääntelykokonaisuus.

Kokonaisuudistuksen valmistelua varten on asetettu ministeriöiden ja tasavallan presidentin kanslian edustajista sekä oikeudellisista asiantuntijoista koostuva työryhmä sekä sen työtä seuraamaan ja tukemaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Parlamentaarinen seurantaryhmä koostuu eduskuntapuolueiden siihen nimeämistä kansanedustajista.

Hankkeessa on syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana käsitelty mm. varautumisvelvollisuutta ja poikkeusolojen määritelmää koskevien säännösten kehittämistarpeita sekä valmiuslain ja normaalioloissa sovellettavan lainsäädännön suhdetta. Syksyn 2023-2024 aikana hankkeessa on käsitelty mm. poikkeusolojen toteamiseen ja valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoon liittyviä menettelysäännöksiä. Syksyllä 2023 aloitettiin toimivaltuussäännösten uudistamistyö erillisten jaostojen avulla, joiden toimikausi päättyi marraskuussa 2023. Keväällä 2024 on käsitelty lisäksi mm. mahdollisia kriisijohtamisen kokonaisuuteen liittyviä sääntelytarpeita valmiuslaissa. Sääntelykokonaisuuden valmistelua ja yhteensovittamista on jatkettu vuoden 2024 aikana.

Valtioneuvosto päätti pidentää työryhmän toimikautta kesäkuun 2025 loppuun asti, jotta valmistelutyö voidaan sovittaa yhteen valtioneuvostossa vireillä olevien normaaliolojen häiriötilannesääntelyn kehityshankkeiden kanssa. Myös valmistelutyön laajuus edellytti toimikauden jatkamista. 

Työryhmän mietintö on tarkoitus lähettää julkiselle lausuntokierrokselle vuoden 2025 syksyllä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2026.

Valmiuslain uudistus kestää kokonaisuudessaan 3,5–4 vuotta. 

Valmiuslaki (finlex.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Kysymyksiä ja vastauksia