Valmiuslain kokonaisuudistus
Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi poikkeusoloissa saatetaan tarvita viranomaisten poikkeuksellisia toimivaltuuksia. Valmiuslaissa säädetään normaalista poikkeavista toimivaltuuksista esimerkiksi perusoikeuksista poikkeamiseen, valtiontalouden hoitoon ja hallinnon järjestämiseen poikkeusoloissa.
Valmiuslain kokonaisuudistuksessa arvioidaan valmiuslain ajantasaisuus, toimivuus ja kehittämistarpeet sekä valmistellaan uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat säädösehdotukset. Uudistuksen tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä.
Uudistuksella tavoitellaan nykyistä selkeämpää ja toimivampaa lainsäädäntöä. Valmiuslain tulee:
- mahdollistaa vakavien uhka- ja häiriötilanteiden tunnistaminen
- tarjota asianmukaiset ja riittävät toimivaltuudet poikkeustilanteiden hallitsemiseksi
- mahdollistaa oikea-aikaiset päätökset poikkeustilanteissa.
Tavoitteena on johdonmukainen, ajantasainen ja perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva sääntelykokonaisuus.
Kokonaisuudistuksen valmistelua varten on asetettu ministeriöiden ja tasavallan presidentin kanslian edustajista sekä oikeudellisista asiantuntijoista koostuva työryhmä sekä sen työtä seuraamaan ja tukemaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Parlamentaarinen seurantaryhmä koostuu eduskuntapuolueiden siihen nimeämistä kansanedustajista.
Hankkeessa on syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana käsitelty muun muassa varautumisvelvollisuutta ja poikkeusolojen määritelmää koskevien säännösten kehittämistarpeita sekä valmiuslain ja normaalioloissa sovellettavan lainsäädännön suhdetta. Syksyllä 2023 aloitettiin toimivaltuussäännösten uudistamistyö erillisten jaostojen avulla, joiden toimikausi päättyi marraskuussa 2023. Toimivaltuuskokonaisuutta on tämän jälkeen jatkovalmisteltu työryhmässä kevään 2024 aikana. Lisäksi keväällä 2024 on käsitelty muun muassa poikkeusolojen toteamiseen ja valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoon liittyviä menettelysäännöksiä sekä mahdollisia kriisijohtamisen kokonaisuuteen liittyviä sääntelytarpeita valmiuslaissa.
Valmiuslain uudistus kestää kokonaisuudessaan 3,5–4 vuotta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2025. Hallituksen esityksen luonnos on tarkoitus lähettää julkiselle lausuntokierrokselle vuoden 2025 alkupuolella.
Kysymyksiä ja vastauksia
Tarvetta valmiuslain kokonaisvaltaiselle uudistamiselle on nostettu esiin useista näkökulmista. Voimassa oleva valmiuslaki on ensinnäkin ns. poikkeuslaki, eli säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että valmiuslain kaltaisen poikkeusoloissa sovellettavaksi tulevan lain säätäminen pysyväisluonteisena poikkeuslakina ei ole valtiosäännön perusratkaisujen kannalta tyydyttävä ratkaisu. Tästä seuraa tarve pyrkiä saattamaan valmiuslaki sopusointuun perustuslain kanssa.
Ylimmät valtioelimet ja ylimmät laillisuusvalvojat ovat lisäksi valmiuslain soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella nostaneet esille tarpeen arvioida valmiuslain ajantasaisuutta ja sen käyttöönottomekanismeja. Myös yhteiskunnallinen kehitys ja kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät, että valmiuslain ajantasaisuutta ja toimivuutta sekä toimivaltuuksien riittävyyttä arvioidaan uudelleen. Valmiuslain uudistamistarve on tunnistettu myös koronaepidemian hallintaa tarkastelleessa Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa sekä useissa poikkeusolojen sääntelyä koskevissa akateemisissa ja muissa selvityksissä.
Suomessa on voimassa suhteellisen ajantasainen ja toimiva valmiuslaki, jota on viimeksi päivitetty kuluvan vuoden aikana hybridiuhkiin liittyen. Yhteiskunnan keskeistä lainsäädäntöä on kuitenkin syytä jatkuvasti kehittää ja näin varmistaa sen ajantasaisuus ja toimivuus myös tulevaisuudessa. Valmiuslain asema keskeisenä poikkeusoloja koskevana säädöksenä edellyttää, että sen sisältöä ja toimivuutta arvioidaan kattavasti sekä kokonaisvaltaisesti suhteessa vallitsevaan yhteiskunnalliseen ja oikeudelliseen kehitykseen. Myös kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät, että valmiuslain ajantasaisuutta ja toimivuutta sekä sen toimivaltuuksien riittävyyttä arvioidaan uudelleen.
Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui äkillisesti ja poikkeuksellisella tavalla helmikuussa 2022 Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Hyökkäyksen johdosta todettiin, että tietyt valmiuslain kokonaisuudistuksen osaksi alun perin suunnitellut muutokset on välttämätöntä valmistella nopeammassa aikataulussa. Oikeusministeriössä valmisteltiin siksi keväällä 2022 erittäin kiireellisesti erityisesti hybridiuhkia koskeva valmiuslain tarkistus, joka tuli voimaan 15.7.2022. Tämä ns. pikakaistauudistus kattoi kuitenkin vain pienen osan valmiuslain uudistamistarpeista eikä sen yhteydessä ollut mahdollisuutta arvioida valmiuslakia tai sen ajantasaisuutta muilta osin, joten se ei siksi poista tarvetta lain kokonaisuudistukselle.
Valmiuslain kokonaisuudistus on erittäin laaja ja oikeudellisesti vaativa lainvalmisteluhanke, joka edellyttää kattavan asiantuntijavalmistelun lisäksi hallitus- ja oppositiorajat ylittävää parlamentaarista yhteistyötä. Huolellinen ja asianmukainen lainvalmistelu edellyttää riittävää valmisteluaikaa.
Ajankohtaista
Valmiuslain varautumisvelvollisuus lausunnoille
Valmiuslaki etenee: Uusi parlamentaarinen seurantaryhmä aloittaa
Valmiuslain uudistamistyöhön on asetettu työryhmä
Yhteystiedot
Marietta Keravuori-Rusanen, lainsäädäntöneuvos
oikeusministeriö, Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Julkisoikeusyksikkö hallinto-oikeus valmiuslainsäädäntö valtiosääntö Puhelin:0295150060 Sähköpostiosoite: [email protected]
Timo Makkonen, lainsäädäntöneuvos
oikeusministeriö, Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Julkisoikeusyksikkö Puhelin:0295150230 Sähköpostiosoite: [email protected]