Julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojeleminen rajat ylittäviltä häirintäkanteilta

Vapaa ja avoin julkinen keskustelu on yksi demokraattisen yhteiskunnan edellytys. Julkista keskustelua pyritään kuitenkin joskus rajoittamaan aiheettomilla häirintäkanteilla eli niin sanotuilla SLAPP-kanteilla (strategic lawsuits against public participation).

Euroopan unionin SLAPP-direktiivi sisältää rajat ylittäviä häirintäkanteita vastaan erilaisia suojakeinoja ja menettelytakeita henkilöille, jotka osallistuvat julkiseen keskusteluun.

Direktiivi on viety Suomen kansalliseen lainsäädäntöön lailla julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta. Laki on voimassa 9.5.2026 alkaen ja sitä sovelletaan asioihin, jotka tulevat vireille tuon päivän jälkeen.

Lakia sovelletaan riita-asioihin, jotka perustuvat osallistumiseen julkiseen keskusteluun. Lakia sovelletaan vain asioihin, joissa sovinto on sallittu, eikä sitä siten sovelleta esimerkiksi eräissä perheoikeudellisissa asioissa. Lakia ei sovelleta sellaisissa riitajutuissa, joilla ei ole vaikutuksia tai kytköksiä Suomen ulkopuolelle. Lakia ei sovelleta myöskään rikosasioissa.

Suojakeinot ja menettelytakeet

Kanteen hylkääminen varhaisessa vaiheessa

Vastaajalla on oikeus vaatia, että tuomioistuin hylkää häntä kohtaan esitetyn kanteen tai sen osan valmistelun aikana selvästi perusteettomana.

Selvästä perusteettomuudesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:ssä.

Kun vastaaja on esittänyt tällaisen vaatimuksen, tuomioistuimen on kuultava kantajaa sen arvioimiseksi, onko kanne tai sen osa selvästi perusteeton.  Kantajalla on silloin velvollisuus perustella vaatimuksensa tarkemmin. Todistelua ei ole tarkoitus esittää tässä vaiheessa.

Jos kanne tai sen osa hylätään selvästi perusteettomana, asian käsittely päättyy ilman pääkäsittelyn toimittamista.

Vakuuden vaatiminen

Vastaajalla on oikeus vaatia, että tuomioistuin velvoittaa kantajan asettamaan määräajassa ulosottomiehelle vakuuden oikeudenkäyntikuluista, jotka kantaja voi joutua korvaamaan vastaajalle.

Vakuuden tarkoituksena on varmistaa se, että vastaaja saa perittyä kantajalta ne oikeudenkäyntikulut, jotka tuomioistuin tuomitsee kantajan maksettaviksi. Näin vakuus vähentää vastaajalle kanteesta aiheutuvaa taloudellista riskiä.

Vaatimus on tehtävä riita-asian valmistelun aikana, ja se on perusteltava.

Jos kantaja ei aseta vakuutta, kanne jätetään tutkimatta.

Kun vastaaja vaatii vakuuden asettamista, hänen on esitettävä erittely jo toteutuneista oikeudenkäyntikuluista ja arvio jatkossa aiheutuvista kuluista. Jos asetettu vakuus osoittautuu riittämättömäksi, vastaaja voi myöhemmin vaatia, että sitä korotetaan.

Jos asiassa on asetettu vakuus ja kantaja tuomitaan maksamaan vastaajalle oikeudenkäyntikuluja, vastaajan on haettava suorituksen ottamista vakuudesta ulosotossa vuoden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen tuomio on tullut lainvoimaiseksi.

Vastaajan tukeminen oikeudenkäynnissä

Vastaaja voi pyytää, että oikeudenkäynnissä annetaan tilaisuus tulla kuulluksi yhdistykselle, muulle yhteisölle tai säätiölle, jonka tarkoituksena on suojella tai edistää julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden oikeuksia. Tällaisia ovat muun muassa ammattiliitot tai ympäristöjärjestöt.

Tuomioistuin harkitsee, millä tavalla kuuleminen toteutetaan. Yhteisö tai säätiö voi esimerkiksi esittää kirjallisen lausunnon tai olla läsnä pääkäsittelyssä.

Häirintäkannemaksu

Kantaja, joka panee vireille rajat ylittävän häirintäkanteen eli väärinkäyttöön perustuvan oikeudenkäynnin, voidaan tuomita maksamaan häirintäkannemaksu.

Häirintäkannemaksun määrä on vähintään 1 000 euroa ja 50 000 euroa. Häirintäkannemaksu ei ole vahingonkorvaus tai hyvitys, vaan sanktio. Siksi se maksetaan valtiolle.

Vastaaja voi vaatia, että kantaja tuomitaan maksamaan häirintäkannemaksu. Häirintäkannemaksu tuomitaan pääasian yhteydessä. Se ei riipu siitä, onko kanne hylätty varhaisessa vaiheessa tai onko kantaja määrätty asettamaan vakuus.

Jos se menettely, johon häirintäkannemaksu perustuu, saattaisi täyttää jonkun rikoksen tunnusmerkistön, häirintäkannemaksu voidaan jättää tuomitsematta.

Kolmannessa valtiossa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Se, joka on ollut kolmannessa valtiossa vastaajana SLAPP-kanteessa ja jolle on aiheutunut tuossa jutussa oikeudenkäyntikuluja, voi nostaa kanteen Suomessa kotipaikkansa käräjäoikeudessa ja vaatia, että ulkomaisen jutun kantaja tuomitaan korvaamaan hänelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Tällainen kanne voidaan nostaa vasta kun asian käsittely on päättynyt kolmannen valtion tuomioistuimessa. Se, miten asia on päättynyt kolmannessa valtiossa, ei vaikuta kantajan mahdollisuuteen nostaa kanne Suomessa.