Elatusavun kansainvälinen perintä

Elatusapuun liittyvistä kansainvälisistä kysymyksistä on määräyksiä useassa Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa sekä EU-lainsäädännössä. Näiden järjestelyjen nojalla on mahdollista muun muassa periä elatusapumaksuja rajat ylittävissä tilanteissa tai hakea elatusapua koskevan päätöksen saamista tai muuttamista sekä osapuolten olinpaikan selvittämistä. Käytettävässä olevat hakemustyypit ja niiden mukaiset menettelyt vaihtelevat sovellettavan kansainvälisen sopimuksen tai EU-säädöksen mukaan. Valintaan vaikuttavat muun muassa osapuolten asuinpaikka sekä elatusapupäätöksen antamisajankohta.

Keskusviranomainen

Rajat ylittävien elatusapuasioiden hoitamista varten on luotu keskusviranomaisjärjestelmä. Keskusviranomaisena Suomessa toimii oikeusministeriö (Laki Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa (1076/2010).

Miten keskusviranomainen voi auttaa?

Keskusviranomainen on taho, johon voit olla yhteydessä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

Jos elatusvelvollinen asuu ulkomailla ja hänen tulisi maksaa elatusapua, keskusviranomainen voi:

• antaa neuvoja kansainvälisten sopimusten ja elatusapuasetuksen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä ja hakemusten tekemisessä
• välittää elatusapumaksujen perintää koskevan hakemuksen elatusvelvollisen asuinvaltion keskusviranomaiselle ja toimia yhteystahona ulkomaiseen keskusviranomaiseen
• avustaa elatusvelvollisen olinpaikan selvittämisessä

Jos asut ulkomailla ja Suomessa asuvan elatusvelvollisen tulisi maksaa elatusapua, keskusviranomainen voi:

• vastaanottaa elatusapumaksujen perintää tai elatusavun vahvistamista koskevan hakemuksesi ja laittaa siihen liittyvät menettelyt vireille Suomessa
• avustaa elatusvelvollisen olinpaikan ja tulo- ja varallisuustietojen selvittämisessä
• edistää sovintoratkaisuihin pääsyä (tavoitteena elatusavun vapaaehtoinen maksaminen)
• avustaa vanhemmuuden vahvistamisessa, kun se on tarpeen elatusavun perimiseksi

Keskusviranomaisen palvelut ovat lähtökohtaisesti maksuttomia.

Jos Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa sinulle elatustukea, niin se myös hoitaa elatusapumaksujen perinnän ulkomailta puolestasi eikä sinun tule ryhtyä toimenpiteisiin (http://www.kela.fi/elatustuki).

Jos tarvitset oikeudellista neuvontaa tai jos sinulla on kysymyksiä lapsesi tilanteeseen tai elatusapuun liittyen, voi olla tarpeen kääntyä oikeusavustajan, asianajajan tai muun lakimiehen puoleen.

Ulkomailla asuvan hakijan asia tulee parhaiten hoidetuksi, jos hän ottaa yhteyttä asuinvaltionsa keskusviranomaiseen, joka puolestaan ottaa yhteyttä Suomen keskusviranomaiseen.

Sovellettava lainsäädäntö ja Suomea sitovat sopimukset

EU-valtioiden välillä sovelletaan ensisijaisesti elatusapuasetusta (neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009) toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa). Elatusapuasetus sisältää EU-valtioille yhteiset säännöt edellä luetelluissa asioissa. Elatusapuasetus yksinkertaistaa prosessia, jolla yhdessä EU-valtiossa oleva elatusapuun oikeutettu voi hakea elatusapumaksuja toisessa jäsenvaltiossa olevalta elatusvelvolliselta. Yksinkertaistettu prosessi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jäsenvaltioiden tuomioistuinten tekemät elatuspäätökset liikkuvat vapaasti Euroopan unionissa ja ne voidaan panna täytäntöön jäsenvaltioissa ilman lisämuodollisuuksia.

Asetuksen nojalla velkojan ja velallisen on mahdollista esittää keskusviranomaisten välityksellä erilaisia elatusavun perintään liittyviä hakemuksia kuten olemassa olevan elatusapupäätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpano vastaanottavassa valtiossa tai uuden päätöksen hankkiminen. Elatusapuasetusta sovelletaan myös Tanskassa muun muassa sovellettavaa lakia ja keskusviranomaisten välistä yhteistyötä koskevia sääntöjä lukuun ottamatta.

Asetuksen teksti, asetuksen mukaisiin menettelyihin tarvittavat vakiolomakkeet sekä muuta käytännöntietoa löytyy Euroopan oikeusportaalista.

Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin piirissä on laadittu useita elatusapua käsitteleviä yleissopimuksia, jotka voivat tulla sovellettavaksi jos elatusvelvollinen tai elatusapuun oikeutettu ei asu EU-valtiossa.

Keskeisin näistä on Lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä tehty yleissopimus, joka tuli voimaan Euroopan unionin osalta 1.8.2014. Yleissopimuksen tarkoituksena on tehostaa elatusapujen kansainvälistä perintää. Siinä on yhtenäiset määräykset ulkomaisten elatusapupäätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Yleissopimuksen nojalla velkojan ja velallisen on mahdollista esittää keskusviranomaisten välityksellä erilaisia elatusavun perintään liittyviä hakemuksia, kuten olemassa olevan elatusapupäätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpano vastaanottavassa valtiossa tai uuden päätöksen hankkiminen. Sopimusta sovelletaan muun muassa Yhdysvaltojen, Turkin ja Ukrainan kanssa.

Euroopan unioni on liittynyt myös Haagin vuoden 2007 pöytäkirjaan elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista. Pöytäkirjaa on sovellettu EU:n jäsenvaltioissa (Tanskaa ja Iso-Britanniaa lukuun ottamatta) 18.6.2011 alkaen. Pöytäkirjassa määrätään, minkä valtion lakia sovelletaan perhesuhteesta, kuten vanhemmuudesta tai avioliitosta, johtuviin elatusvelvoitteisiin. Sovellettavan lain nojalla määräytyy muun muassa se, voidaanko elatusapua vaatia ja missä määrin.

Suomi on liittynyt myös seuraaviin elatusapuun liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin

Haagin vuoden 1958 ja 1973 elatusapua koskevat yleissopimukset (SopS 42/1967 ja SopS 35/1983)

New Yorkin yleissopimus elatusavun perimisestä ulkomailla (SopS 37/1962)

Elatusapuun liittyvät yleissopimukset, selitysmuistiot ja niiden ratifiointitilanteet löytyvät Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin verkkosivuilta.

Pohjoismaiden välillä on voimassa myös pohjoismainen perintäsopimus (Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä tehty sopimus elatusavun perimisestä pakkotoimin (SopS 8/1963). Sopimus perustuu viranomaisten välisiin suoriin yhteyksiin. Vastaanottavana viranomaisena Suomessa on velallisen asuin- tai kotipaikan ulosottovirasto, tai jos toimivaltaisesta ulosottovirastosta on epätietoisuutta, oikeusministeriö. Pohjoismainen perintäsopimus saa etusijan elatusapuasetukseen ja Haagin yleissopimuksiin nähden kun on kyse Pohjoismaissa annetun päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta.

Edellisten lisäksi Suomen ja Kanadan Ontarion osavaltion välillä on voimassa vastavuoroisuusjärjestely (SopS 33/1990).

Aihepiiriä koskevia kansallisia lakeja

Suomi voi myös tunnustaa ja panna täytäntöön ulkomaisia elatusapupäätöksiä oman kansallisen lainsäädäntönsä perusteella, vaikka siihen ei ole kansainvälisoikeudellista velvoitetta (Laki ulkomailla annetun elatusapua koskevan päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta 370/1983, asetus elatusapua koskevan päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta eräissä tapauksissa 832/1989).

Elatusapuasetusta ja Haagin lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä tehtyä yleissopimusta täydentää kansallisesti Laki elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen ja elatusavun kansainvälisestä perinnästä tehdyn yleissopimuksen soveltamisesta (1077/2010).

Laki Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa (1076/2010)

Laki lapsen elatuksesta (704/1975)

Kansalliset lait ja valtiosopimukset löytyvät Finlex-tietopankista