Valmiuslain soveltaminen

Valmiuslain soveltamisala käsittää vain erityisen vakavat kriisit, jotka koskettavat koko kansakuntaa tai ainakin suurta osaa siitä ja vaikuttavat koko yhteiskunnan toimivuuteen. Valmiuslain mukaan poikkeusoloja ovat muun muassa Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen rinnastettava hyökkäys tai sen välitön uhka, erityisen vakava kyberhyökkäys, suuronnettomuus sekä pandemia. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa poikkeusoloista käytetään yleensä yleisen hätätilan käsitettä.

Valmiuslain soveltaminen käytännössä

Valmiuslaki on jatkuvasti voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta sen mukaisten toimivaltuuksien käyttöönotosta on päätettävä poikkeusoloissa erikseen. Valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotto edellyttää, että valtioneuvosto on ensin yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todennut Suomessa vallitsevan laissa määritellyt poikkeusolot. Tällöinkin soveltaminen voi tulla kyseeseen vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.
Nykyisen valmiuslain voimassa ollessa poikkeusolot on todettu kahdesti – molemmilla kerroilla koronaviruspandemian hallitsemiseksi. Nykyisen valmiuslain edeltäjää ei jouduttu soveltamaan sen noin 30-vuotisen voimassaolon aikana kertaakaan. Poikkeusolojen toteamisen ja valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönoton kynnys on siis erittäin korkea.

Valmiuslaki (finlex.fi)