Oikeusministeriön viestinnän linjaukset

Viestinnän linjaukset on tehty jokaisen ministeriöläisen arjen työn tueksi. Ne pohjaavat henkilöstökyselyyn ja työpajatyöhön, jotka toivat esiin näkemyksen yhteisen viestintämme suunnasta. Linjaukset tukevat oikeusministeriön strategian toimeenpanoa. 

Viestinnän toimintaympäristö

Viestinnän kenttä on vilkas, vauhdikas ja moniääninen. Viestintä on henkilöitynyttä: ihmisen kautta kerrottu tarina kiinnittää helposti huomion. Tekstin ja kuvan suhde on muuttunut, ja kuva pärjää nykyään yhä useammin omillaan. Entistä taitavammin tehty disinformaatio soljuu viestinnän joukossa ja vaatii terävää medialukutaitoa. Ja viestinnän toimintaympäristö on melko erilainen niille tuhansille, jotka eivät käytä digilaitteita. 

Organisaation asema tai pitkät perinteet eivät takaa, että se saa oman äänensä kuuluville. Myös viranomaisviestinnältä odotetaan aktiivista vuorovaikutusta ja vuoropuhelua. Julkishallinnon organisaatioilta odotetaan näyttöjä vastuullisuudesta. 

Linjaukset 

Oikeusministeriö haluaa olla luotettava, selkeä, avoin, aktiivinen ja tasapuolinen viestijä. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeä osa toimintaamme, ja annamme niiden näkyä. 

Oikeusministeriö ei kilpaile viestinnän nopeudessa. Sen sijaan tuomme keskusteluihin harkintaa, asiallisuutta, ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta. Niillä on paikkansa, vaikka verkon algoritmit suosivat usein kielteisiin tunteisiin vetoavia viestejä. Voimme erottautua valppaudella yhdistettynä toimialamme luonteeseen kuuluvaan huolelliseen harkintaan. 

Harkinta ja asiallisuus vuoropuhelussa on tapamme viestiä vakaasta yhteiskunnasta. 

1. Tuomme työtämme esiin monipuolisesti

Kerromme eri tavoin monipuolisesta työstä, jota teemme. Emme ole kasvoton organisaatio, vaan meillä on ihmisiä töissä. Aina kun on mahdollista ja tilanteeseen sopivaa, käytämme me-muotoa, kun puhumme oikeusministeriöstä. 

Työstä kertominen tuo meitä ihmisinä paremmin esiin ja vahvistaa luottamusta organisaatioon. Samalla rakennamme ministeriön työnantajamielikuvaa. Ministeriön hienovarainen ”arkistaminen” voi rohkaista erilaisia ihmisiä hakemaan meille töihin tai vaikka osallistumaan järjestämiimme tilaisuuksiin. 

Kun kerromme työstämme, terävöitämme samalla kuvaa oikeusministeriön roolista suhteessa muihin viranomaisiin: mitä me teemme ja mitä me emme tee. 

Omasta työstä voi kertoa monella tavalla. Se voi olla oma uratarina verkkosivuilla, työstä kertominen opiskelijatapaamisessa, somepäivitys, kommentti tai blogikirjoitus – myös intranetissä Kampuksessa. Arkinenkin yksityiskohta voi herättää kiinnostuksen. Oma kuva on kiva, mutta ei pakollinen.

2. Osallistumme julkiseen keskusteluun meille tärkeissä asioissa 

Otamme aiempaa aktiivisemman roolin yhteiskunnallisessa keskustelussa meille tärkeissä asioissa. Lujaan asiantuntijuutemme kuuluu halu ja kyky kuunnella muita ja valmius perustella ratkaisumme. Tämä on osa vastuullisuuttamme. 

Meidät tunnetaan asiallisina ja tasapuolisina keskustelijoina, oli kanava mikä hyvänsä. Asiallisuus ja asiantuntijuus eivät sulje pois lähestyttävyyttä. Puheemme sävy kertoo inhimillisyydestä: ymmärrämme erilaisia näkökantoja ja huolia, ja olemme viestinnässä johdonmukaisia. Lupaamme vain sellaisia asioita, joita voimme edistää. 

Meille on tärkeää, että viestintämme on luotettavaa. Luotettavuus perustuu rooliimme vahvana asiantuntijaorganisaationa. Vaikka huolellisuus on meille tärkeää, emme pelkää virheitä. Jos niitä sattuu, ne on osattava myöntää, pahoitella, korjata ja jatkaa eteenpäin. 

Johto näyttää esimerkkiä, mutta kaikille annetaan mahdollisuus näkyä.

3. Viestintämme on arjen tekoja

Jokainen meistä viestii. Välillä tämä tapahtuu huomaamatta. 

Tuttujen viestintätuotteiden kuten tiedotteiden tai blogikirjoitusten lisäksi viestintää on esimerkiksi sähköpostin äänensävy sekä tapamme vastata puhelimeen, tervehtiä kollegaa tai olla läsnä kokouksissa. Myös hiljaisuus tai sähköpostiin vastaamattomuus on viesti. Tämä pätee sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. 

Jokainen meistä osallistuu organisaatiomielikuvan luomiseen. Arjen viestintäteoilla kerromme, miten meillä toimitaan. Sisäisesti ne ovat tärkeitä työyhteisömme rakennuspalikoita. 

Olemme myös osa laajempaa työyhteisöä, valtioneuvostoa. Seuraamme yhteistä viestintää Kampuksessa, ja muistamme osallistua myös siellä. 

Kun tunnistamme erilaiset viestintä- ja vuorovaikutustilanteet, on helpompi arvioida, välittyykö niistä sellainen viesti, jonka toivomme välittyvän.

4. Panostamme ymmärrettävyyteen 

Ymmärrettävä viestintä on ystävällinen teko. Se rakentaa luottamusta, kannustaa osallistumaan ja osoittaa arvostusta viestin vastaanottajaa kohtaan. 

Hyvä ja selkeä yleiskieli kirkastaa sanomamme ja on saavutettavaa. Tämä pätee sekä suulliseen että kirjalliseen ilmaisuun. 

Kiinnitämme huomiota viestinnän kohderyhmiin. Kenelle juuri nyt viestimme? Miksi viestimme? Kun kohderyhmä on selvä, on helpompi viestiä ymmärrettävästi.

Varmistamme, että teksti ja kuva kertovat samaa tarinaa. Suosimme kuvia, joissa esiintyy ihmisiä. Ihmiset kuvissa muistuttavat meitä siitä, miksi ja kenelle teemme töitä.