Korruptionvastainen toiminta
Kuten monissa muissakin maissa, korruptio on myös Suomessa esiintyvä ongelma. Tutkimusten mukaan Suomessa esiintyy katutason lahjonnan sijasta suuremman mittaluokan rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota, joka usein ilmenee elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa. Korruption keskeisinä riskialueina pidetään rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Korruptio esiintyy usein oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena.
Oikeusministeriö toimii korruptionvastaisen työn kansallisena koordinaatioviranomaisena. Tässä tehtävässä ministeriö koordinoi korruption torjuntaa ja ennaltaehkäisyä koskevia kehityshankkeita, tukee eri viranomaisten korruptionvastaista työtä ja koordinoi korruptionvastaista yhteistyöverkostoa, joka edistää kansallisella tasolla tapahtuvaa korruptionvastaista työtä.
Oikeusministeriö osallistuu myös korruption torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön esim. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Euroopan neuvoston (EN), Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Euroopan unionin (EU) puitteissa. Suomi on jäsenenä näiden kansainvälisten järjestöjen korruptionvastaisissa yleissopimuksissa, ja oikeusministeriö toimii näiden sopimusten keskusviranomaisena Suomessa.
Korruption torjunta ja ennaltaehkäisy vaativat laajaa yhteistyötä. Oikeusministeriön lisäksi muita keskeisiä toimijoita ovat mm. sisäministeriö, valtiovarainministeriö ja ulkoministeriö sekä Syyttäjälaitos ja tuomioistuinlaitos.