Oikeusasiat EU:ssa
Oikeusministeriön EU-asiat
Oikeusministeriö vastaa oman toimialansa EU-hankkeista ja pyrkii ennakollisesti vaikuttamaan EU-lainsäädäntöön siten että Suomen etu ja oikeusministeriön strategia toteutuvat myös EU-tasolla.
Oikeusministeriö vastaa EU:ssa siviili- ja rikosoikeuteen, henkilötietojen suojaan, sopimusoikeuteen, kuluttajansuojaan, yhtiöoikeuteen sekä prosessioikeuteen liittyvästä EU-säädösvalmistelusta. Oikeusministeriön toimialaan kuuluu myös EU:n perusoikeuspolitiikkaan, kansanvaltaisuuteen ja EU:n toiminnan avoimuuteen liittyviä asioita. Oikeusministeriö huolehtii Euroopan parlamentin vaalien järjestämisestä ja tätä koskevasta säädösvalmistelusta.
Oikeusministeriö valmistelee myös kansalliset toimenpiteet, joilla oikeusalan EU-säädöksistä johtuvat velvoitteet pannaan Suomessa täytäntöön. Sekä Suomessa että EU:ssa tehdään samansuuntaista työtä lainsäädännön laadun parantamiseksi ja säädösvalmistelun kehittämiseksi.
Vireillä olevat OM:n vastuulle kuuluvat EU-säädöshankkeet löytyvät valtioneuvoston hankeikkunasta.
Oikeusasiat EU:ssa
EU:n perussopimuksen mukaan unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden erilaisia oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä. Oikeudellinen yhteistyö EU:ssa perustuu tuomioistuinten antamien tuomioiden ja oikeusviranomaisten tekemien päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen. Tämä periaate tarkoittaa, että kaikissa jäsenvaltioissa tunnustetaan toisten jäsenvaltioiden viranomaisten tekemät päätökset, ja ne voidaan myös toimeenpanna toisessa jäsenvaltiossa.
EU-lainsäädäntöä annetaan tarvittaessa myös jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen lähentämiseksi. EU:n toiminta oikeusalalla painottuu erityisesti rajat ylittäviin asioihin, jotka liittyvät esimerkiksi vakavan rikollisuuden torjumiseen, rajat ylittävien riita-asioiden hoitamiseen tai kansainvälisten perheoikeudellisten asioiden hoitamiseen. EU toimii vain niissä kysymyksissä, joissa jäsenvaltiot ovat antaneet sille toimivaltaa.
EU-maiden oikeusviranomaisten yhteistyöelimenä toimii Haagissa sijaitseva Eurojust, joka edistää tutkinta- ja syytetoimien koordinointia rajat ylittävän vakavan rikollisuuden torjumiseksi ja selvittämiseksi.
Euroopan syyttäjänvirasto EPPO on Euroopan unionin riippumaton elin, joka tutkii EU:n taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa niiden tekijät syytteeseen ja tuomittaviksi. Näihin sisältyvät muun muassa petokset, lahjonta, rahanpesu ja rajatylittävät alv-petokset.
Wienissä sijaitseva Euroopan unionin perusoikeusvirasto neuvoo EU:n ja sen jäsenvaltioiden päätöksentekijöitä perusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (OSA-neuvosto)
EU:n neuvosto on toimielin, joka edustaa jäsenvaltioiden hallituksia. EU:n lainsäädäntöhankkeet tulevat tyypillisesti vireille komission aloitteesta. Neuvoston tehtävänä on neuvotella komission säädösehdotusten sisällöstä ja hyväksyä uusi EU-lainsäädäntö. Neuvosto hyväksyy uutta EU-lainsäädäntöä useimmiten yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvosto tekee päätöksensä yleensä määräenemmistöllä.
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto eli OSA-neuvosto käsittelee Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioita ja tekee EU:ssa näitä aloja koskevia päätöksiä. Neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenvaltioiden oikeus- ja sisäasioista vastaavat ministerit. Suomen edustaja neuvoston oikeusasioissa on oikeusministeri. Neuvosto kokoontuu keskimäärin 6-8 kertaa vuodessa.
OSA-neuvostossa päätettävät asiat valmistellaan ensin jäsenvaltioiden virkamiehistä koostuvissa työryhmissä Brysselissä. Oikeusalan työryhmiin osallistuvat Suomesta oikeusministeriön virkamiehet.
Lisätietoja EU:n toiminnasta europa.eu -sivustolta
EU-asioiden käsittely valtioneuvostossa
EU-jäsenmaiden tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten yhteistyöelin Eurojust
Lisätietoja OSA-neuvostosta EU:n neuvoston verkkosivuilta