Saamen kielilain 31 §:n mukaiset valtionavustukset vuodelle 2026

Valtionavustusten tavoitteena on tukea saamen kielilain toteutumista kattamalla lain soveltamisesta aiheutuvia erityisiä lisäkustannuksia.  Avustusta voidaan myöntää mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: käännös-ja tulkkauskulut (ml. julkaisutoiminta), tiedottamiseen, koulutuksen ja kieliopintojen aikaiset sijaiskustannukset, sekä saamen kielilain soveltamisen edistämiseen liittyvät kulut.
Nyt haettavat olevat avustukset on tarkoitettu 1.1.2026 jälkeen aiheutuviin lisäkustannuksiin. Valtionavustuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että valtionavustuksella katettaisiin kaikki toiminnasta aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan.
- Käännös- ja tulkkauskulut
Valtionavustuksella voidaan kattaa asiakirjojen kääntämisestä sekä tulkkauksesta aiheutuvia kustannuksia.
- Tiedottaminen
Valtionavustusta voidaan käyttää saamen kielilain mukaisesta tiedottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi (esim. lehti-ilmoitukset, muut ilmoitukset, opasteet, tiedotteet, lomakkeet, www-sivut).
- Kielikoulutus
Valtionavustusta voidaan myöntää saamen kielen koulutukseen osallistumisesta aiheutuviin sijaiskustannuksiin.
- Edistäminen
Valtionavustuksella voidaan tukea hankkeita, jotka edistävät saamen kielilain soveltamista ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista.

Valtionavustusta voivat hakea Lapin hyvinvointialue, saamelaisten kotiseutualueen kunnat, seurakunnat ja paliskunnat sekä lain 18 §:ssä tarkoitetut yksityiset. Mikäli hakemus tehdään saamen kielilain 18 §:n perusteella, hakemuksessa tulee selvittää, että hakija on mainitussa lainkohdassa tarkoitettu yksityinen. Jos hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, hakemukseen tulee liittää yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisterinote sekä viimeksi vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus.

Avustusta haetaan hakemuslomakkeella, joka löytyy täältä. Hakemuslomakkeeseen liitetään lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet. Hakija toimittaa hakemuslomakkeen liitteineen oikeusministeriön kirjaamoon ([email protected], tai Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki) määräaikaan mennessä. Hakija vastaa hakemuksen toimittamisesta määräaikaan mennessä.

Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei huomioida.

Oikeusministeriö lähettää mahdollisen täydennyspyynnön sekä avustuspäätöksen hakemuksessa ilmoitettuun osoitteeseen.
 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon miten hyvin hakukohtaiset ja yleiset sekä valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää kaikki kolme alla olevaa hakukohtaista myöntökriteeriä.
 

1) Avustuksella rahoitettavan toiminnan tulee liittyä saamen kielilain soveltamiseen 
Avustuksella voidaan kattaa saamen kielilain soveltamisesta aiheutuvia erityisiä lisäkustannuksia kuten käännös-ja tulkkauskuluja, kielikoulutuksen sijaiskustannuksia tai saamelaisten kielellisten oikeuksien edistämisestä aiheutuvia kustannuksia. Arvioinnissa huomioidaan, miten toimenpiteet toteuttavat saamen kielilain tavoitteita ja velvoitteita. 
2) Avustuksen hakijaan liittyvät kriteerit
Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille,  hyvinvointialueelle, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.
3) Avustuksen käytön ajankohta
Valtionavustus on tarkoitettu 1.1.2026 jälkeen aiheutuviin lisäkustannuksiin. Avustusta ei myönnetä korvauksena aiempien vuosien kustannuksista.

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista.

Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.

Oikeusministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.

Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.

Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.

Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Oikeusministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Valtioneuvoston kanslia on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. 

Myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään lomakkeelta, joka julkaistaan myöhemmin oikeusministeriön verkkosivuilla. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.