Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE

KANE on oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. KANEn tehtävänä on edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä kehittää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. 

Neuvottelukunta koostuu kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen, elinkeinoelämän sekä ministeriöiden ja muiden viranomaisten edustajista. Neuvottelukuntaan nimetään 19 jäsentä ja 19 varajäsentä sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. 

Lisätietoja: 

valtioneuvoston asetus kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta (269/2007) sekä asetuksen 3 §:n muuttaminen (1285/2011).

Jäsenyyttä voivat KANEn asetuksen mukaan hakea rekisteröidyt yhdistykset seuraavilta toimialoilta 

• liikunta- ja urheilujärjestöt
• lapsi- ja nuorisojärjestöt
• sivistys- ja kulttuurijärjestöt
• sosiaali- ja terveysjärjestöt
• ympäristö- ja asukasjärjestöt
• ihmisoikeus- ja tasa-arvojärjestöt
• vähemmistö- ja maahanmuuttajajärjestöt
• yrittäjäjärjestöt. 

Lisäksi neuvottelukuntaan voi hakea vapaata kansalaistoimintaa (ns. neljännellä sektorilla tapahtuva kansalaistoiminta) sekä kansalaisyhteiskunnan tutkimusta edustavaksi jäseneksi.

Hakemus tulee jättää oikeusministeriölle viimeistään 14.9.2021 ennen klo 16.15. Hakemukseen ei tässä vaiheessa tarvitse liittää muuta tietoa. Oikeusministeriö voi kuitenkin tarvittaessa pyytää lisätietoa hakijan toiminnasta. 

Hakijaorganisaatioita pyydetään esittämään sekä nais- että miesehdokasta kutakin jäsenpaikkaa kohden, jotta neuvottelukunnan asettamisessa voidaan täyttää naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain vaatimukset.

Lisäksi hakemuksen jättäjän tulee huolehtia jäsenhakemuksen tarvittavasta hyväksynnästä omassa organisaatiossaan. 

Hakemusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että neuvottelukunnan jäsenistö edustaisi asetuksen asettamissa rajoissa monipuolisesti ja laaja-alaisesti suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Lisäksi tarkastellaan hakijan verkostojen laajuutta ja monipuolisuutta sekä mahdollisuuksia osallistua neuvottelukunnan toimintaan. Jäsen ja varajäsen voivat edustaa eri organisaatioita samalla toimialalla. Valinnassa pyritään kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvottelukunnan toimintaan saadaan mahdollisuuksien mukaan myös uusia toimijoita.