Toiminta

Valtioneuvoston asettama henkilövahinkoasiain neuvottelukunta on aloittanut toimintansa keväällä 2006 ja se toimii oikeusministeriön yhteydessä.

Tavoitteena yhdenvertainen korvauskäytäntö

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan perustaminen liittyy laajempaan vahingonkorvauslain uudistukseen ( HE 167/2003 ;  L 509/2004 ), joka tuli voimaan vuoden 2006 alussa. Uudistuksen yhteydessä haluttiin edistää ihmisten yhdenvertaista kohtelua henkilövahinkoja koskevissa korvausasioissa ja siten parantaa sekä vahinkoa kärsineiden että korvausvelvollisten asemaa.

• Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 167/2003, Finlex)
• Laki vahingonkorvauslain muuttamisesta (509/2004, Finlex)

Tämän tavoitteen saavuttamista pyritään edistämään neuvottelukunnan antamien kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä kärsimyksestä suoritettavien korvausten määriä koskevien yleisten suositusten avulla. 

Yksittäisen vahingon johdosta määrättävät korvaukset ratkaistaan kuitenkin jatkossakin tuomioistuimissa. Neuvottelukunnan antamat suositukset ovat luonteeltaan yleisiä, eivätkä sido tuomioistuinten toimintaa. Neuvottelukunta ei myöskään voi ottaa käsiteltäväkseen yksittäisiä korvauskysymyksiä eikä antaa niitä koskevia suosituksia.

Suositusten pohjana vallitseva oikeuskäytäntö

Käytännössä tärkeä osa neuvottelukunnan toimintaa on vallitsevan korvaus- ja oikeuskäytännön seuraaminen, sillä neuvottelukunnan suositusten tulee lain esitöiden mukaan perustua ennen kaikkea nykyisen korvaus- ja oikeuskäytännön varaan.

Neuvottelukunnan harkintavalta korvaustason määrittelemisen suhteen on melko suppea eikä neuvottelukunta voi ilman erityistä syytä poiketa oikeus- ja korvauskäytännössä yleisesti noudatetusta korvausten suuruusluokasta. Mikäli eri korvausjärjestelmissä noudatetut korvaustasot poikkeavat toisistaan, huomiota on ensisijaisesti kiinnitettävä tuomioistuinten käytännössä noudatettuun korvaustasoon sekä erityisesti korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä ilmenevään käytäntöön.

Korvauskäytännön seuraaminen toteutetaan tilastollisten menetelmien avulla ja neuvottelukunnan tavoitteena on tieteellisesti pätevä ja kriittisen tarkastelun kestävä selvitys. Riittävän tilastollisen luotettavuuden saavuttamiseksi neuvottelukunnan selvitys perustuu laajaan, tuhansista ratkaisuista muodostuvaan aineistoon.

Neuvottelukunta seuraa oikeus- ja korvauskäytännön kehitystä jatkuvasti. Tämän ansiosta neuvottelukunnan suosituksia voidaan koko ajan kehittää ja päivittää vastaamaan oikeus- ja korvauskäytännön muutoksia.