Demokratiapolitiikka

Valtioneuvoston demokratiapolitiikan tavoitteena on vastata demokratiaan liittyviin ajankohtaisiin haasteisiin sekä edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista.

Demokratian edistäminen on pitkäjänteistä työtä, yli hallituskausien ulottuvaa työtä. Demokratiapolitiikan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken.

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä voidaan seurata demokratiaindikaattoreiden avulla.

Kansallinen ohjelma demokratian ja osallistumisen edistämiseksi perustuu pääministeri Orpon hallituksen linjauksiin. Demokratiaohjelman erityisenä tavoitteena on edistää äänestysaktiivisuutta ja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Ohjelmalla myös edistetään demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvien käytäntöjen kehittämistä. Lisäksi vahvistetaan hyvän keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen kulttuuria yhteiskunnassa jo lapsesta lähtien niin, että perustuslaillinen sanan- ja mielipiteenvapaus turvataan. Oikeusministeriön asettaman poikkihallinnollisen työryhmän tehtävänä on koordinoida demokratiaohjelman toimeenpanoa valtioneuvostossa vuosina 2025–2027.

Kansallinen demokratiaohjelma 2025 kattoi hallituskaudella 2019–2023 lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Demokratiaohjelma toimi sateenvarjona eri ministeriöiden demokratiahankkeille. Valtioneuvoston demokratiapolitiikan ja demokratiaohjelman koordinoinnista vastasi oikeusministeriön asettama valtioneuvoston demokratiaverkosto.

Demokratiaohjelman 2025 seurantaraportissa tarkastellaan sitä, miten demokratiaohjelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, millaisin toimenpitein tavoitteita kohti on pyritty, ja minkälaisia vaikutuksia toimenpiteillä arvioidaan olevan suomalaisen demokratian kehitykseen.

Vuosina 2017–2019 toteutettu Demokratiapoliittinen toimintaohjelma perustui valtioneuvoston vuonna 2014 eduskunnalle antamaan demokratiapoliittiseen selontekoon.