Demokratiapolitiikka

Valtioneuvoston demokratiapolitiikan tavoitteena on vastata demokratiaan liittyviin ajankohtaisiin haasteisiin sekä edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista.

Demokratian edistäminen on pitkäjänteistä työtä.

Valtioneuvoston periaatepäätös suomalaisen demokratiapolitiikan tavoitteista 2020-luvulla sisältää kuusi keskeistä linjausta:

Vaalijärjestelmä on toimiva, turvallinen ja luotettava. Jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja riittävät valmiudet käyttää vaalioikeuksiaan.
Suomessa on käytössä monipuoliset osallistumismahdollisuudet ja yhä useampi käyttää osallistumisoikeuksiaan. Hallinto toimii avoimesti ja vuorovaikutteisesti, mikä vahvistaa luottamusta. Päätöksenteko on tietoperusteista.
Demokratia-, ihmisoikeus- ja mediakasvatus sekä jatkuva oppiminen tukevat osallistumisoikeuksien toteutumista.
Mediaympäristö on moniääninen ja moninainen, ja yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri mahdollistaa kaikkien osallistumisen.
Aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa toimivaa demokratiaa.
Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n demokratiatyöhön ja tukee kansainvälistä demokratiakehitystä.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa demokratiapolitiikkaa ja hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä.

Kansallinen demokratiaohjelma 2025 kattoi hallituskaudella 2019–2023 lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Demokratiaohjelma toimi sateenvarjona eri ministeriöiden demokratiahankkeille. Valtioneuvoston demokratiapolitiikan ja demokratiaohjelman koordinoinnista vastasi oikeusministeriön asettama valtioneuvoston demokratiaverkosto.

Demokratiaohjelman 2025 seurantaraportissa tarkastellaan sitä, miten demokratiaohjelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, millaisin toimenpitein tavoitteita kohti on pyritty, ja minkälaisia vaikutuksia toimenpiteillä arvioidaan olevan suomalaisen demokratian kehitykseen.

Vuosina 2017–2019 toteutettu Demokratiapoliittinen toimintaohjelma perustui valtioneuvoston vuonna 2014 eduskunnalle antamaan demokratiapoliittiseen selontekoon.

Demokratiaindikaattoreiden avulla voidaan seurata suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä.