Demokratiapolitiikka
Valtioneuvoston demokratiapolitiikan tavoitteena on vastata demokratiaan liittyviin ajankohtaisiin haasteisiin sekä edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista.
Demokratian edistäminen on pitkäjänteistä työtä.
Valtioneuvoston periaatepäätös suomalaisen demokratiapolitiikan tavoitteista 2020-luvullaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä sisältää kuusi keskeistä linjausta:
- Vaalijärjestelmä on toimiva, turvallinen ja luotettava. Jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja riittävät valmiudet käyttää vaalioikeuksiaan.
- Suomessa on käytössä monipuoliset osallistumismahdollisuudet ja yhä useampi käyttää osallistumisoikeuksiaan. Hallinto toimii avoimesti ja vuorovaikutteisesti, mikä vahvistaa luottamusta. Päätöksenteko on tietoperusteista.
- Demokratia-, ihmisoikeus- ja mediakasvatus sekä jatkuva oppiminen tukevat osallistumisoikeuksien toteutumista.
- Mediaympäristö on moniääninen ja moninainen, ja yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri mahdollistaa kaikkien osallistumisen.
- Aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa toimivaa demokratiaa.
- Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n demokratiatyöhön ja tukee kansainvälistä demokratiakehitystä.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa demokratiapolitiikkaa ja hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä.
Kansallinen demokratiaohjelma 2025 kattoi hallituskaudella 2019–2023 lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Demokratiaohjelma toimi sateenvarjona eri ministeriöiden demokratiahankkeille. Valtioneuvoston demokratiapolitiikan ja demokratiaohjelman koordinoinnista vastasi oikeusministeriön asettama valtioneuvoston demokratiaverkosto.
Demokratiaohjelman 2025 seurantaraportissaLinkki toiselle sivustolle tarkastellaan sitä, miten demokratiaohjelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, millaisin toimenpitein tavoitteita kohti on pyritty, ja minkälaisia vaikutuksia toimenpiteillä arvioidaan olevan suomalaisen demokratian kehitykseen.
Vuosina 2017–2019 toteutettu Demokratiapoliittinen toimintaohjelmaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä perustui valtioneuvoston vuonna 2014 eduskunnalle antamaan demokratiapoliittiseen selontekoon.
Demokratiaindikaattoreiden avulla voidaan seurata suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä.
Aikaisemmat demokratiapoliittiset linjaukset
- Valtioneuvoston periaatepäätös: Demokratiapoliittinen toimintaohjelma (2017)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 46/2017 vpLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 3/2014 vp Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014 Avoin ja yhdenvertainen osallistuminenLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Tulevaisuusvaliokunnan lausunto TuVL 1/2014 vpLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Sivistysvaliokunnan lausunto SiVL 7/2014 vpLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Periaatepäätös demokratian edistämisestä Suomessa 2010Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Yhteystiedot
Niklas Wilhelmsson, neuvotteleva virkamies
oikeusministeriö, Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Demokratia ja vaalit kansalaisvaikuttaminen osallistumisoikeudet demokratiapolitiikka kansalaisyhteiskunta Puhelin:0295150348 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
Maria Wakeham-Hartonen, erityisasiantuntija
oikeusministeriö, Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Esikunta KANE kansalaisvaikuttaminen kansalaisyhteiskunta kestävä kehitys demokratiapolitiikka Puhelin:0295150416 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi