Kolumnit

Julkinen hallinto tukee kansalaisyhteiskuntaa monin tavoin. Valtionavustukset ovat keskeinen keino kansalaistoimintaa edistävän sääntelyn ja päätöksentekoon osallistumisen rinnalla. Uudessa raportissa ehdotetaan valtionavustuskäytänteiden uudistamista. 

Oikeusministeriö on ollut mukana valmistelemassa valtioneuvoston yhteistä tulevaisuusselontekoa, joka hahmottaa neljä mahdollista tulevaisuutta vuoteen 2045.

Ilmoittajansuojelulaki edellyttää luotettavia ilmoituskanavia ja ilmoittajien suojaa. Pelkkä sääntely ei kuitenkaan riitä – tarvitaan osaamista, ymmärrystä ja käytännön toimintamalleja. Oikeusministeriön koulutushanke vahvisti tietoisuutta suomalaisissa organisaatioissa ja tarjosi työkaluja arjen tueksi.

Ukrainalla on selvä tulevaisuuden visio: kehittyä toimivaksi oikeusvaltioksi, lisätä kansalaisten hyvinvointia ja liittyä Euroopan unioniin. Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta maa on käynnistänyt laajoja oikeusalan, demokratian ja korruptiontorjunnan uudistuksia. Suomen oikeusministeriö tukee osaltaan Ukrainan oikeusministeriötä näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja on sopinut yhteistyösuunnitelmasta vuosille 2025–2027.

Seuraavat vaalit ovat tänä keväänä, kun kuntiin ja hyvinvointialueille valitaan uudet valtuutetut. Luvassa on tuttuun tapaan keskustelua ihmisen kokoisista asioista, itsensä likoon laittamista ja lukemattomia kohtaamisia vaalitapahtumissa eri puolilla Suomea – ja digitaalisesti. Tarvitsemme kunnissa ja hyvinvointialueilla yhä syvempää yhteistyötä, jota korostamme kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa KANEssa alue- ja kuntavaaleihin valmistauduttaessa.

Talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito, jonka avulla kansalaiset osaavat tehdä omalle taloudelleen parhaita päätöksiä. Tarvitaan esimerkiksi ymmärrystä inflaation tai korkokehityksen vaikutuksesta omaan talouteen. Talousosaaminen on myös yhteiskunnalle tärkeää, koska se ehkäisee ylivelkaantumista ja vähentää eriarvioisuutta.

Ilmoittajansuojelulaki velvoittaa perustamaan ilmoituskanavan, mutta monissa organisaatioissa kanavat ovat hiljaisia. Onko syynä väärinkäytöksien vai tietoisuuden puute? Selkeä viestintä ja tietoisuus laista ovat avainasemassa, jotta työntekijät uskaltavat toimia.

Ensi keväänä järjestettävät vaalit tulevat olemaan hieman erilaiset kuin aikaisemmin. Se johtuu siitä, että silloin toimitetaan samalla kertaa kahdet vaalit, aluevaalit ja kuntavaalit. Siksi vaalien nimi on alue- ja kuntavaalit, kirjoittaa vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kolumnissaan.

Oikeusministeriön kokoama uusi raportti luo yleiskuvaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten tilasta ja kehittymisestä. Kirjoittajat muistuttavat, että kansalaisyhteiskunnan tilan aktiivinen seuranta edistää avointa hallintoa sekä demokratiaa ja osallisuutta.  

Oikeushallinnon kaksivuotisen Pidetty!-kehittämishankkeen viimeinen neljännes käynnistyy. Paljon toimenpiteitä on valmiina tai käynnissä ja osa vielä käynnistymäisillään.

Monet rikollisuuteen liittyvät ongelmat ovat Suomessa samoja kuin muissa Pohjoismaissa. Siksi on perusteltua etsiä myös ratkaisuja rikollisuusongelmiimme yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsin tilanne korostaa, että toimiin tulee ryhtyä ajoissa. Yhä nuoremmat ajautuvat rikosten tielle ja siksi esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisyn täytyy alkaa aikaisin. Pohjoismainen yhteistyö myös kriminaalipoliittisissa kysymyksissä on nyt konkreettisempaa ja tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Järjestöjen osallistuminen julkiseen päätöksentekoon kantaa kauas, sillä osallisuuden lisääminen syventää julkisen hallinnon ja järjestöjen välistä suhdetta. Oikeusministeriö valmistelee kansalaisjärjestöstrategiaa, jonka valmistelussa on kuunneltu laajasti järjestöjä. Kansalaisjärjestöstrategian valmistelijat muistuttavat kumppanuuden merkityksestä päätöksenteossa.

Nuoriso- ja jengirikollisuus on kasvava ongelma. Poliisin tietoon tullut nuorten väkivaltarikollisuus on viime vuosina lisääntynyt rajusti, ja katujengi-ilmiö on Suomessakin valitettavaa arkipäivää. Hallitusohjelmassa on useita toimenpiteitä, joilla nuoriso- ja jengirikollisuuteen voidaan puuttua. Hallitus on erittäin sitoutunut näihin toimenpiteisiin.

Syyskuussa 2023 oikeusministeriössä alkoi koulutushanke, jonka päätavoitteena on varmistaa valtakunnallisesti ilmoittajansuojelulain (1171/2022) tavoitteiden toteutuminen mahdollisimman hyvin. Tarkoituksena on, että organisaatiot ymmärtävät lain vähimmäisvaatimukset ja ilmoituksia käsittelevät henkilöt kykenevät suoriutumaan tehtävistään lain mukaisesti. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä työntekijöiden ja kansalaisten tietämystä laista ja ilmoituskanavista.

”Pidetty!” Miksi hankkeella on tällainen nimi? Ensinnäkin siksi, että sana on mieleen jäävä ja myönteinen. Toisekseen hankkeen tavoitteena on, että oikeushallinnon työpaikat ja ammatit ovat pidettyjä ja niihin halutaan hakeutua. Ja että rekrytoitu henkilöstö saadaan pidettyä motivoituneena pitkään.

”Löytävätkö kaikki paikkansa täällä?” on kysymys, joka seuraa minua vuosikymmenestä toiseen. En tiedä edelleenkään vastausta siihen, mutta sen tiedän, että oma paikkani on olla niiden joukossa, jotka tekevät työtä yhdenvertaisuuden eteen.

Aiheesta on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua mediassa. Niin sanottua maalittamista ei aiota kriminalisoida erikseen, kirjoittaa oikeusministeri Meri.

On yleisesti tunnettu tosiasia, että lakikieli on laadultaan surkeaa ja että sitä ei voi ymmärtää.

Lainsäädännön kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää myös taaksepäin katsomista. Onko olemassa oleva sääntely toiminut toivotulla tavalla? Nyt hyväksytyt valtioneuvoston yhteiset periaatteet vahvistavat ensimmäistä kertaa ministeriöille yhteiset ohjeet ja toimintamallit lainsäädännön seurantaan ja jälkiarviointiin.

Oikeusministeriössä on tehty kuluneella hallituskaudella uraauurtavaa työtä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannan kehittämiseksi. Työ on ollut haastavampaa kuin odotimme, mutta pian uusi seurantajärjestelmä tuo perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista koskevan tiedon kaikkien nähtäville.