Kolumnit

Syyskuussa 2023 oikeusministeriössä alkoi koulutushanke, jonka päätavoitteena on varmistaa valtakunnallisesti ilmoittajansuojelulain (1171/2022) tavoitteiden toteutuminen mahdollisimman hyvin. Tarkoituksena on, että organisaatiot ymmärtävät lain vähimmäisvaatimukset ja ilmoituksia käsittelevät henkilöt kykenevät suoriutumaan tehtävistään lain mukaisesti. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä työntekijöiden ja kansalaisten tietämystä laista ja ilmoituskanavista.

”Pidetty!” Miksi hankkeella on tällainen nimi? Ensinnäkin siksi, että sana on mieleen jäävä ja myönteinen. Toisekseen hankkeen tavoitteena on, että oikeushallinnon työpaikat ja ammatit ovat pidettyjä ja niihin halutaan hakeutua. Ja että rekrytoitu henkilöstö saadaan pidettyä motivoituneena pitkään.

”Löytävätkö kaikki paikkansa täällä?” on kysymys, joka seuraa minua vuosikymmenestä toiseen. En tiedä edelleenkään vastausta siihen, mutta sen tiedän, että oma paikkani on olla niiden joukossa, jotka tekevät työtä yhdenvertaisuuden eteen.

Aiheesta on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua mediassa. Niin sanottua maalittamista ei aiota kriminalisoida erikseen, kirjoittaa oikeusministeri Meri.

On yleisesti tunnettu tosiasia, että lakikieli on laadultaan surkeaa ja että sitä ei voi ymmärtää.

Lainsäädännön kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää myös taaksepäin katsomista. Onko olemassa oleva sääntely toiminut toivotulla tavalla? Nyt hyväksytyt valtioneuvoston yhteiset periaatteet vahvistavat ensimmäistä kertaa ministeriöille yhteiset ohjeet ja toimintamallit lainsäädännön seurantaan ja jälkiarviointiin.

Oikeusministeriössä on tehty kuluneella hallituskaudella uraauurtavaa työtä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannan kehittämiseksi. Työ on ollut haastavampaa kuin odotimme, mutta pian uusi seurantajärjestelmä tuo perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista koskevan tiedon kaikkien nähtäville.

Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistuu vuodenvaihteessa. Uudistus tulee lisäämään poliisin tietoon tulevia seksuaalirikoksia reilusti. Valmistelussa arvioitiin, että niiden määrä kasvaa vajaalla 500:lla vuodessa ja vankivuosien määrä runsaalla 90:llä. Rangaistusten lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisyä ja väkivallan katkaisuohjelmia rikoksiin syyllistyneille.

Vihatekojen vaikutukset uhriin ovat moninaisia ja usein myös pitkäkestoisia. Vihateot ovat erityisen vahingollisia, koska yksittäinen teko toimii viestinä koko ryhmälle, johon uhri kuuluu.

Oikeusministeriössä on vuoden 2021 alusta asti koordinoitu Yhdenvertaisuuden tekijät -hanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää työkaluja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluun sekä yhdenvertaisuustyön kehittämiseen. Lisäksi tarkoituksena on ollut lisätä tietoisuutta syrjimättömyydestä ja monimuotoisuudesta.

Viharikosten uhrit ilmoittavat viharikoksista viranomaisille harvoin. Aliraportointia täytyy järjestelmällisesti vähentää muun muassa lisäämällä tietoisuutta saatavilla olevista oikeussuojakeinoista ja luomalla luottamusta viranomaisiin. Lisäksi viharikoksiin puuttumiseksi ja uhrien oikeuden saamiseksi tarvitaan keinoja rikosprosessin rinnalle.

Ensi kevään hallitusohjelmavalmistelun ensimmäinen kierros on tehty. Sen tuloksena on nyt julkaistu ministeriöiden yhteinen tulevaisuuskatsaus. Myös me oikeusministeriössä kannoimme kortemme kekoon. Valmistelimme viisi teemaa, joiden mukaisesti meidän kannaltamme keskeiset tulevan vaalikauden kokonaisuudet aikanaan ryhmitellään.

Oikeusministeriön Osaavat-hanke aloittaa uuden kolumnisarjan, jossa avataan vihapuhetta ilmiönä, tarkastellaan vihapuheen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja tutustutaan vihapuheen vastaiseen työhön. Ensimmäisessä kirjoituksessa pohdimme, miksi vihapuheeseen ja viharikoksiin puuttuminen on tärkeää.

Lainvalmistelun laatu on puhuttanut aina. Ja arvioiden mukaan laatu on ollut useimmiten huonoa. Tosin käsitys siitä, missä kulloinkin on epäonnistuttu, on aikojen saatossa vaihdellut. Myös se, millaisin kriteerein lainvalmistelun laatua tulisi arvioida, on muuttunut.

Suomessa tulee moniin muihin Euroopan maihin verrattuna huonosti ilmi juuri seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa. Sekä viranomaiset että järjestöt uskovat, ettei sitä tunnisteta, eivätkä uhrit hae apua.