Kansainvälinen oikeusapu

Näillä sivuilla on tietoa kansainvälisen oikeusavun eri muodoista, niihin liittyvää lainsäädäntöä ja sopimuksia, sekä yhteystietoja ja ohjeita.

Sivusto on vain yleisluonteinen johdanto aiheeseen. Esitys pyrkii ohjaamaan asiasta kiinnostuneita kotimaisiin ja kansainvälisiin oikeuslähteisiin. Yksittäisissä riita- tai rikosasioissa on useimmiten syytä turvautua lakimiehen apuun.

Oikeusministeriön kansainvälisen oikeusavun yksikkö hoitaa keskusviranomaisena monia kansainväliseen oikeudenhoitoon liittyviä tehtäviä. Näistä tärkeimpiä on kansainvälinen oikeusapu, joka tulee kyseeseen sekä siviili- että rikosasioissa. Esimerkkinä kansainvälisestä oikeusavusta voidaan mainita asiakirjojen tiedoksianto ja todisteiden hankkiminen.

Kansainvälinen oikeusapu perustuu yleensä kansainvälisiin yleissopimuksiin, joissa on useita sopimuspuolia. Oikeusapua voidaan säännellä myös kahdenvälisillä sopimuksilla. Lisäksi saattaa olla olemassa asiaa sääntelevää valtion sisäistä lainsäädäntöä, jolloin oikeusapu on mahdollista ilman sopimustakin. Näin on esimerkiksi Suomessa. Oikeusapua ohjataan myös Euroopan unionin säännöksin.

Oikeusapua koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia on runsaasti. Näitä on tehty sekä Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin että Euroopan neuvoston piirissä. Samoin Euroopan unionin ja YK:n jäsenvaltioiden sekä pohjoismaiden keskuudessa on tehty oikeusapua koskevia sopimuksia. Lisäksi on olemassa kahden valtion välisiä sopimuksia.

  • Rikosasiat »

    Kansainvälisessä rikosoikeusavussa on kysymys valtioiden välisestä rikosoikeudellisesta yhteistyöstä.

  • Siviiliasiat »

    Siviiliasialla tarkoitetaan yksityisoikeudellista hakemus- tai riita-asiaa.

  • Perheoikeudelliset asiat »

    Oikeusministeriö toimii kansainvälisessä oikeusavussa keskusviranomaisena, jonka tehtävänä on helpottaa ulkomaiden viranomaisten kanssa asiointia.

  • Yhteystiedot »

    Kansainvälisen oikeusavun yksikkö toimii useiden kymmenien siviili- tai rikosoikeudellista yhteistyötä koskevien EU-säädösten ja kansainvälisten sopimusten mukaisena keskusviranomaisena.