Oikeusvaltio Suomi
Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon. Oikeusvaltio ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat Suomen valtiosäännössä vahvistettuja periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä velvoitteitaan.
Oikeusvaltiotyö on työtä, jolla edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista sekä kotimaassa että EU- ja kansainvälisenä yhteistyönä. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen on tärkeässä osassa hallitusohjelmassa ja oikeusministeriön strategiassa.
Mikä on oikeusvaltio?
Oikeusvaltio tarkoittaa sitä, että kaikki julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia sekä on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa. Suomalaisessa oikeusvaltiossa lakien valmistelu, säätäminen ja täytäntöönpano ovat oikeudenmukaisia, avoimen ja hyvän hallinnon mukaisia sekä tehokkaita.
Oikeusvaltiossa jokainen pääsee julkisiin palveluihin, korruptiota ja vallanväärinkäytöksiä estetään ja ihmiset luottavat viranomaistoimintaan. Oikeusvaltioon kuuluu oikeuksien rinnalla myös yksilöiden velvollisuudet toisiaan sekä yhteiskuntaa kohtaan.
Oikeusministeriö on oikeusvaltion ja demokratian ministeriö
Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista.
Oikeusministeriön strategian mukaisesti perustehtävämme on huolehtia suomalaisen oikeusvaltion toimivuudesta. Oikeusministeriö:
- edistää demokratian ja perusoikeuksien toteutumista
- edistää oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumista
- turvaa hallinnonalansa toimintaedellytykset
- valmistelee toimialansa lainsäädäntöä
- kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua.
Kestävä oikeusvaltio on myös kestävän kehityksen perusta. Oikeusministeriön kestävän kehityksen visio vuodelle 2030 on Demokraattinen, perus- ja ihmisoikeudet turvaava oikeusvaltio sekä kestävä oikeushallinto.
Oikeusministeriö on sitoutunut edistämään EU- ja kansainvälistä yhteistyötä oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseksi. Tätä työtä ohjaa oikeusministeriön EU- ja kansainvälisen toiminnan linjaukset. Tuemme EU:n oikeusvaltiovälineiden vahvistamista sekä suotuisaa oikeusvaltiokehitystä erityisesti Suomen ja EU:n lähialueilla. EU- ja kansainvälisen toimintamme painopisteenä on edistää perusoikeuksia ja demokratiaa yhteisten arvojen vahvistamiseksi. Lisäksi panostamme oikeudelliseen yhteistyöhön EU:ssa ja monenväliseen kansainväliseen yhteistyöhön.
Näin vahvistamme oikeusvaltiota
Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää erilaisia osallistumisen kanavia. Vaalien lisäksi kansalaiset voivat vaikuttaa yhteiskuntaan ja lainsäädäntöön muun muassa ylläpitämissämme verkkopalveluissa:
- Kansalaisaloite.fi
- Kuntalaisaloite.fi
- Lausuntopalvelu.fi
- Otakantaa.fi
- Demokratia.fi
- Puoluerekisteri.fi.
Lue lisää demokratian ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämisestä sekä vaaleista ja äänestämisestä.
Valtion toimintaa korruption torjunnassa vuosina 2021–2023 ohjaa korruption vastainen strategia. Strategia tukee ja vahvistaa oikeusvaltiota ja hyvää hallintoa.
Oikeusministeriö kehittää ennaltaehkäiseviä toimia, vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä ja koordinoi kansallista korruptionvastaista verkostoa. Korruptionvastaista työtä tehdään myös mm. valtiovarainministeriössä, joka koordinoi virkamiesetiikkaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa valtionhallinnon taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikan ja puolue- ja vaalirahoituksen sääntöjen noudattamista. Keskusrikospoliisin toimivaltaan kuuluu tutkia korruptiota.
Tietoa korruptiosta, sen tunnistamisesta ja torjunnasta löytyy sivustolta korruptiontorjunta.fi. Lue lisää oikeusministeriön työstä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä korruption torjunnassa.
Oikeusvaltiossa on tärkeää toteuttaa rikosvastuuta ja turvata sekä rikoksen uhrin että rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeuksia. Oikeusministeriöllä on tällä alalla käynnissä muun muassa hanke rikosprosessin tehostamiseksi sekä useita toimia rikoksen uhrin aseman parantamiseksi.
Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea suojelee vapautensa menettäneitä henkilöitä kidutukselta, epäinhimilliseltä tai halventavalta kohtelulta. Komitea tekee tarkastuskäyntejä myös Suomessa. Viimeisimmästä tarkastuskäynnistä voit lukea komitean sivustolta (englanniksi).
Suomi edistää oikeusvaltioperiaatteen noudattamista myös kansainvälisesti. Monenvälisen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpiä kanavia ovat YK, OECD, Euroopan neuvosto ja Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi. Teemme myös tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Lue lisää kahdenvälisestä yhteistyöstämme.
Lisäksi oikeusministeriö on useiden kansainvälistä oikeudenhoitoa koskevien yleissopimusten keskusviranomainen ja tekee kansainvälistä oikeusapuyhteistyötä.
Oikeusvaltioperiaate on yksi niistä perustavaa laatua olevista arvoista, joihin Euroopan unioni perustuu. Oikeusvaltiokehitystä seurataan Suomessa, EU:ssa, Euroopassa ja laajemmin usein eri tavoin. Seurantatieto muodostaa tärkeän pohjan kehittämistyölle.
- Keskeisenä työkaluna oikeusvaltioperiaatteen suojaamisessa EU:ssa on Euroopan komission vuosittain julkaisema oikeusvaltiokertomus. Komission vuoden 2022 oikeusvaltiokertomuksen mukaan Suomen oikeuslaitosta pidetään hyvin riippumattomana. Kertomuksen mukaan 88 prosenttia kansalaisista ja 87 prosenttia yrityksistä pitää tuomioistuinten riippumattomuutta melko hyvänä tai erittäin hyvänä. Vuoden 2022 oikeusvaltiokertomuksessa jäsenvaltioille annetaan ensi kertaa niille räätälöityjä suosituksia. Lue lisää oikeusvaltiokertomuksesta komission tiedonannosta.
- Komissio julkaisee vuosittain myös Oikeusalan tulostaulun, jolla seurataan kansallisten oikeuslaitosten riippumattomuutta, laatua ja tehokkuutta.
- Oikeuslaitosten riippumattomuutta Euroopassa seurataan oikeudenkäytön tehostamista tarkastelevassa Euroopan neuvoston komiteassa (CEPEJ) (eng). CEPEJ-komitea julkaisi lokakuussa 2022 kymmenennen arviointiraporttinsa (eng), joka sisältää tietoa ja analyysia 44 Euroopan neuvoston jäsenmaan ja kolmen CEPEJ-komitean tarkkailijavaltion oikeusjärjestelmien toimivuudesta, jonka avulla järjestelmien tehokkuutta ja laatua voidaan mitata. Suomen oikeusjärjestelmää koskevaan tietoon voi tutustua CEPEJ-komitean tuottamassa aineistossa (eng.).
- Euroopan neuvosto julkaisee vuosittain myös kattavan raportin oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja demokratian tilasta (eng) Euroopassa.
- Maailmanlaajuisesti eri maiden, mukaan lukien Suomi, oikeusvaltiokehitystä seuraa muun muassa World Justice Project, joka julkaisee vuotuisen oikeusvaltioraportin Rule of Law Index. Lue lisää vuoden 2022 raportista (eng).
- Suomen valtioneuvoston tutkimustoiminnan puitteissa on toteutettu VNTEAS-hanke, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa oikeusvaltion tilasta ja kehityksestä Suomessa ja Euroopassa erityisesti EU-oikeuden näkökulmasta. Selvityshankkeen raportti Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa on julkaistu 11.5.2022.
Ajankohtaista
Valtiosihteeri Makkonen Pohjoismaiden oikeusministereiden kokoukseen
Komission oikeusvaltiokertomus: Luottamus Suomen oikeuslaitokseen pysynyt korkeana
Työ oikeuslaitoksen riippumattomuuden eteen jatkuu
Yhteystiedot
Marina Venäläinen, neuvotteleva virkamies
oikeusministeriö, Esikunta, EU- ja kansainväliset asiat Venäjä-yhteistyö kansainvälinen yhteistyö, yleiset asiat Puhelin:0295150236 Sähköpostiosoite: [email protected]