Selvitys tarjoaa suosituksia yhdenvertaisuuden varmistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa
Tänään julkaistu selvitys antaa suosituksia, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa voidaan taata kielellinen saavutettavuus. Suositusten mukaan palveluntarjoajien tulisi kiinnittää huomiota jatkuvaan, monikanavaiseen viestintään. Lisäksi palvelujen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon erilaisten asiakkaiden taustat ja heidän mahdollisuutensa käyttää sote-palveluja.
Selvitystä varten on koottu tietoa eri kieliryhmien, tulkkipalveluja tarvitsevien ja vammaisten henkilöiden mahdollisuudesta saada tietoa ja käyttää palveluja yhdenvertaisesti sote-uudistukseen liittyvissä valinnanvapauskokeiluissa ja sähköisissä palveluissa.
Selvityksessä kielellisellä saavutettavuudella tarkoitetaan, että asiakas tai potilas on tietoinen palveluista, saa palvelua, tulee ymmärretyksi ja kykenee ottamaan itse vastuuta hoidostaan. Jotta kielellinen saavutettavuus voidaan varmistaa sote-palveluissa, selvitys antaa suosituksia muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille, järjestäjille, maakuntahallinnolle sekä esimerkiksi maahanmuuttajien järjestöille.
Kielellinen saavutettavuus mahdollistaa asiakkaan oikeuksien toteutumisen
Selvityksessä korostetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluista tiedotettaessa tulisi huomioida erityisesti syrjinnän vaarassa olevat ryhmät. Kaikessa viestinnässä tulisikin pyrkiä selkokielisyyteen, ja tiedotusmateriaalia tulisi tuottaa eri kielillä. Tiedotuksen tulisi myös käyttää useita eri kanavia. Lisäksi tiedon levittämisessä tulisi hyödyntää muun muassa kansalaisjärjestöjä.
Kieli on osa palvelun laatua, ja usein myös edellytys sille, että henkilö pääsee käyttämään muita oikeuksiaan. Selvityksessä muistutetaan, että valinnanvapautta onkin mahdollista käyttää vain, jos vertailutietoa esimerkiksi omakielisen palvelun saatavuudesta ja tasosta on saatavilla. Palveluiden kehittämiseksi olisi tärkeää seurata, miten erikieliset asiakkaat käyttävät palveluita.
Selvityksessä tuodaan myös esille, että kielelliseen saavutettavuuteen tulee kiinnittää huomiota jo palveluja suunniteltaessa. Eri vähemmistöryhmät tulisikin ottaa mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.
Lisäksi selvitys suosittaa, että tulkkien käytön ja hankkimisen käytännöt tulisi yhtenäistää ja ohjeistaa valtakunnallisesti. Kielellisen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi myös henkilöstön osaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi henkilöstön kielitaito tulisi hyödyntää, sillä palvelujen tarjoaminen potilaiden omalla äidinkielellä lisää potilasturvallisuutta. Kielitaidon hyödyntäminen voisi toimia myös palveluntuottajan kilpailuvalttina.
Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät tukemaan kielellisiä oikeuksia
Selvityksessä muistutetaan, että sähköisiä palveluita suunniteltaessa tulisi varmistaa, että ne ovat saavutettavia ja esteettömiä eri kohderyhmille. Sähköisissä palveluissa tulisi huomioida muun muassa etätulkkauksen mahdollisuus ja se, että ne soveltuvat myös aistivammaisille henkilöille. Lisäksi sähköisten järjestelmien, kuten potilastietojärjestelmien, tulisi tukea kielellisten palvelujen tuottamista, seurantaa ja arviointia.
Selvityksen käynnisti oikeusministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Selvityksen toteutti Owal Group Oy. Tutkimus toteutettiin lokakuun 2017 ja toukokuun 2018 välisenä aikana.
Lisätietoja
STM: hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki, p. 0295 163 256, vuokko.lehtimaki(@)stm.fi
OM: ylitarkastaja Katriina Nousiainen, p. 0295 150 275, katriina.nousiainen(@)om.fi