Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Sovittelu elää ja voi hyvin Suomessa – haasteena voimavarojen ja osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen

Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmä on kartoittanut suomalaisen sovittelukentän tilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tulosten mukaan sovittelua hyödynnetään laajasti eri elämänalueilla ja kiinnostus sovitteluun on kasvussa. Kasvun hallinta edellyttää kuitenkin laadunvarmistusta, sovittelun koulutuksen ja tietopohjan parantamista sekä kokonaisvaltaista ja strategista otetta sovittelun kehittämiseen.

Suomalainen sovittelun kenttä on kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Suomessa toimii satoja sovittelun ammattilaisia ja tuhansia vapaaehtoissovittelijoita. Joka vuosi sovitellaan yli kymmenen tuhatta rikosta ja tuhansittain erilaisia kiistoja eri elämänalueilla – esimerkiksi tuomioistuimissa, kouluissa, työpaikoilla, perheasioissa ja liike-elämässä. Näiden lisäksi on käytössä erilaisia sovittelun kaltaisia tai sovinnollisuutta edistäviä toimintamalleja.

Sovittelijat ovat motivoituneita ja sitoutuneita sovittelutyöhön ja näkevät sovittelun hyödyntämisessä käyttämättömiä mahdollisuuksia. Laaja sovittelutoimijoiden kenttä on kuitenkin hajanainen ja järjestäytymätön. Sovittelijoiden koulutus on epäyhtenäistä eikä alalla ole yhdenmukaisia laatustandardeja. Sovittelun lupausten lunastamiseksi Suomessa tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistä ja alan toimijoiden syvenevää yhteistyötä.

”Sovittelun toimijat näkevät, että sovittelu sopii erittäin hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Kansalaiset eivät kuitenkaan ole tietoisia, että monia erilaisia kiistoja voidaan ratkaista sovittelemalla. Tätä tietoisuutta voisi Suomessa nostaa, myös osana omaa Suomi-kuvaamme”, toteaa selvitystyötä johtanut professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.

Selvityksen suosituksiin kuuluu mm. sovittelun osaamiskeskuksen perustaminen, laajapohjainen sovittelun strategiatyö, sovittelun yhdenmukaisten eettisten ohjeiden laatiminen, sovittelukoulutuksen kehittäminen sekä sovittelupalveluiden alueellisen tasa-arvon varmistaminen. Sovittelun pitkäjänteinen kehittäminen on ajankohtaista, koska sovittelun osa-alueita rahoittaneen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoitus on siirtymässä valtion budjettiin, ja rikosten ja eräiden riita-asioiden sovittelun siirrosta oikeusministeriön hallinnonalalle on tehty esitys.

Suomalaisen sovittelun tila ja mahdollisuudet (SUSTIMA)-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus sovittelun käytön vahvistamisesta. Selvityksen aineistona oli 22 sovittelun eri osa-alueiden toimijoiden haastattelua sekä kyselyt, joihin vastasi kaikkiaan 535 sovittelun toimijaa.

Lisätietoja: professori Lasse Peltonen, p. 050 466 7204, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.