Demokratiapoliittinen selonteko eduskuntaan
Hallitus hyväksyi tänään eduskunnalle annettavan Suomen ensimmäisen demokratiapoliittisen selonteon, jossa linjataan demokratian kehittämistarpeita sekä määritellään demokratiapolitiikan tavoitteet tuleville vuosille.
Selonteossa tarkastellaan sekä edustuksellisen demokratian toimivuutta että kansalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia vaalien välillä. Lisäksi arvioidaan muun muassa hallinnon kuulemiskäytäntöjä, eli sitä miten kansalaiset voivat vaikuttaa asioiden valmisteluun.
Suomi sijoittuu vertailuissa poikkeuksetta maailman kärkidemokratioiden joukkoon, valtteinaan vakaa poliittinen järjestelmä sekä avoin ja korruptoitumaton hallinto. Suurimpia haasteita ovat äänestysaktiivisuuden lasku ja osallistumisen eriarvoistuminen. Kehitys on samansuuntaista myös muissa läntisissä demokratioissa.
Taustalla vaikuttaa yhteiskunnallinen muutos, jossa muun muassa politiikan ja puolueiden roolit ovat muuttuneet ja ihmisten valinnat ovat entistä yksilökeskeisempiä. Myös kansainvälistyminen ja talous vaikuttavat entistä vahvemmin kotimaan politiikkaan.
Myönteistä on se, että nuorten kiinnostus politiikkaan on tuoreiden tutkimustulosten mukaan kasvussa. Myös demokratian arvostus on edelleen noussut 2010-luvulla.
Tavoitteena avoin ja yhdenvertainen osallistuminen
Selonteon taustaksi tuotettiin useita tausta-aineistoja, muun muassa Demokratiaindikaattorit 2013 -raportti ja demokratiapolitiikan ulkopuolinen arviointi, sekä kuultiin laajasti sidosryhmiä eri menetelmin. Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen näkemyksiä kerättiin uusin tavoin, esimerkiksi kansalaisraati-kokeilulla.
Demokratiapoliittisessa selonteossa hallitus linjaa seuraavat ydinkohdat, jotka vaativat huomiota nyt ja pitkällä aikavälillä: Edustuksellista demokratiaa vahvistetaan muun muassa selkeyttämällä vaalisykliä ja lisäämällä äänestystapoja. Suoraa demokratiaa kehitetään monin tavoin - mahdollistetaan kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen verkossa sekä vaalien yhteydessä ja edistetään kuntalaisaloitteiden laajempaa käyttöä.
Hallinnon avoimuutta ja vuorovaikutusta edesautetaan muun muassa sähköisellä lausuntomenettelyllä ja koulutuksella. Myös koulujen demokratiakasvatus on tärkeää yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi.
Valtioneuvosto tekee toimintaohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.
Demokratiaselonteosta julkaistaan myöhemmin keväällä myös selkokieliset versiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Lisätietoja:
johtaja Kirsi Pimiä, Demokratia- kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, puh. 02951 50534
erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, puh. 02951 50348
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi