Korruptiontorjuntaa tiedolla ja yhteistyöllä
Suomessa korruptio mielletään usein vähäiseksi, mutta ilmiö on monimuotoinen ja vaikeasti havaittava. EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) osarahoittama Tehoa korruptiontorjuntaan -hanke on tuonut käyttöön konkreettisia työkaluja, vahvistanut osaamista ja lisännyt ymmärrystä ilmiöstä, joka jää usein piiloon.
Noin kaksi vuotta kestäneen hankkeen aikana on panostettu voimakkaasti koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen.
Yksi keskeisistä tuotoksista on kansallinen korruptiotilannekuva, joka kokoaa yhteen tietoa korruption ilmenemismuodoista, riskeistä ja kehityksestä. Korruptiontorjunta.fi-sivustolla julkiastu tilannekuva ei siis ole pelkästään raportti, vaan tavoitteena on pysyvä työkalu. Sen avulla korruptiontorjuntaa voidaan jatkossa suunnata riskiperusteisesti ja seurata pitkällä aikavälillä. Tämä mahdollistaa aiempaa systemaattisemman ja vaikuttavamman korruptiontorjunnan Suomessa.
Tilannekuvaa varten kerätty aineisto perustuu 858 vastaajan kyselyyn eikä otos ole edustava. Tulokset kuitenkin havainnollistavat ilmiön luonnetta: jopa 41 prosenttia vastaajista pitää korruptiota melko tai erittäin yleisenä Suomessa, ja merkittävä osa korruptiota havainneista ei raportoi siitä. Korruptio näyttäytyy useimmiten epävirallisina verkostoina, suosintana ja jääviysongelmina – ei niinkään perinteisenä lahjontana.
Osaamista eri sektoreille – käytännönläheisesti
Hankkeessa on panostettu laajasti koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Niihin on osallistunut yli 1500 henkilöä eri sektoreilta kunnista ja valtionhallinnosta yrityksiin ja viranomaisiin.
Koulutuksissa on käsitelty käytännön riskialueita, kuten julkisia hankintoja, kuntasektorin toimintaa ja rakennusalaa. Tavoitteena on ollut lisätä osaamista juuri niissä tilanteissa, joissa korruptioriskit syntyvät arjen päätöksenteossa.
Lisäksi hankkeessa toteutettu eOppiva-verkkokoulutus tarjoaa pysyvän ja saavutettavan välineen osaamisen kehittämiseen erityisesti poliiseille, syyttäjille ja tuomareille. Sen avulla viranomaiset voivat vahvistaa valmiuksiaan korruptiorikosten tunnistamiseen ja käsittelyyn. [Korruptiorikokset – tunnusmerkistöt sekä näyttö- ja tahallisuuskysymykset - eOppiva]
Yhteistyö vahvistaa vaikuttavuutta
Korruptiontorjunta ei onnistu yksin. Hanke on tuonut yhteen laajan joukon viranomaisia, tutkijoita ja muita toimijoita. Työpajoissa on kehitetty erityisesti poliisin ja syyttäjien yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Seminaarit ja keskustelutilaisuudet ovat nostaneet esiin korruption yhteyksiä esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen, harmaaseen talouteen ja ihmiskauppaan.
Yhteistyö on lisännyt ymmärrystä siitä, miten korruptio kytkeytyy muihin ilmiöihin ja miten siihen voidaan puuttua tehokkaammin.
Myytistä kohti realistista tilannekuvaa
Hankkeen yksi tärkeä viesti on ollut myytin purkaminen: Suomessa on korruptiota. Vaikka se ei aina näy suoraan, se voi ilmetä esimerkiksi epäasiallisena vaikuttamisena, eturistiriitoina tai julkisten varojen väärinkäyttönä. Kun ilmiö tunnistetaan paremmin, siihen voidaan myös puuttua tehokkaammin. Tietoisuuden lisääminen on siten keskeinen osa korruption ennaltaehkäisyä.
Vaikutukset ulottuvat pitkälle
EU:n rahoitus on mahdollistanut korruptiontorjunnan tehostamisen Suomessa. Hankkeen toimet vahvistavat perustaa pitkäjänteiselle korruptiontorjunnalle ja tukevat kansallisenkorruptionvastaisen strategian tavoitteiden toteutumista; hyvän hallinnon vahvistamista ja laajasti eri sektoreiden korruptiontorjunnan edellytysten kehittämistä.
Korruptiontorjunta ei ole yksittäinen toimi, vaan jatkuva prosessi. Samalla se on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä.
Kirjoittaja
Heidi Lind toimi Tehoa korruptiontorjuntaan -hankkeen hankepäällikkönä.