Murtuuko maailma vai vahvistuuko yhteistyö?

Oikeusministeriö on ollut mukana valmistelemassa valtioneuvoston yhteistä tulevaisuusselontekoa, joka hahmottaa neljä mahdollista tulevaisuutta vuoteen 2045.

Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla. Se tarjoaa strategisen näkymän toimintaympäristömme muutoksiin ja niiden vaikutuksiin. Selonteko ei ainoastaan kuvaa nykyhetkeä, vaan rakentaa skenaarioita siitä, millaisessa maailmassa Suomi voi elää vuonna 2045. Onko edessämme yhteistyön vahvistuminen, teknologiajättien valta, blokkien välinen kilpailu vai murtuva maailma?

Strategista analyysia muutoksista

Tulevaisuusselonteon strateginen toimintaympäristöanalyysi jäsentää systemaattisesti Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Se tarjoaa viitekehyksen, jonka avulla yksittäiset tapahtumat voidaan liittää laajempaan kokonaisuuteen. Analyysiin lisättiin myös uusi lainsäädännöllinen kategoria, joka nostaa esiin oikeusministeriön kannalta keskeisiä muutostekijöitä, kuten muutokset demokratian tilassa ja oikeusvaltion rakenteissa. Huolestuttavina globaaleina kehityskulkuina tunnistettiin oikeusvaltion vakauden rapautuminen ja demokratian heikentyminen. Analyysissa myös tunnistettiin, miten voidaan varautua pahimpiin skenaarioihin ja millä toimilla voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ei-toivottuihin kehityskulkuihin. 

Tulevaisuustyö päätöksenteon tukena

Tulevaisuustyö ja ennakointi tukevat ennakoivaa hallintoa ja päätöksentekoa, joka ei vain reagoi kriiseihin, vaan valmistautuu niihin jo etukäteen. Tulevaisuusselonteon tietopohjaa voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Oikeusministeriössä hyödynnämme selontekoa muun muassa johdon ennakointidialogeissa, strategia- ja tulosohjaustyössä, säädösvalmistelu- ja polittiikkavalmisteluhankkeissa, riskienhallinnassa sekä erilaisten tutkimus- ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa. Selonteossa on tunnistettu oikeusvaltion ja demokratian vahvistamisen kannalta keskeisiä tulevaisuusvalmiuksia, joiden toteuttamista on tarpeen jatkossa aktiivisesti edistää.



 

Tulevaisuusvalmiudet; Riippumattomia, päätöksenteon kannalta tärkeitä ja erityistä huomiota vaativia asioita Suomen tulevaisuusvalmiuden kehittämiseksi (VN Tulevaisuusselonteko 2025) 
Tulevaisuusselonteon 1. osa

• Oikeusvaltiota on vahvistettava ja luottamusyhteiskunnan edellytyksiä on lujitettava. Demokratian ja oikeusvaltion rakenteiden toimivuus ja riippumattomuus on varmistettava ja niiden kriisinsietokykyä vahvistettava. Yhteiskunnallista luottamusta on tuettava kokonaisvaltaisesti turvaamalla yhdenvertainen kohtelu kaikille väestöryhmille. Vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä on vahvistettava. On löydettävä keinot palauttaa ihmisten luottamus kykyynsä ja haluunsa osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. 
• Rakenteellista korruptiota on ehkäistävä ja torjuttava yhteiskunnassa. On tarpeen vahvistaa hallinnon ja viranomaisten osaamista korruptioriskien tunnistamisessa ja korruption torjunnassa, jotta voidaan tehokkaasti estää järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisuudet korruptoida viranomaisia sekä soluttautua viranomaisiin. On puututtava riittäviin keinoihin järjestäytyneen rikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja sen torjuntaan laaja-alaisin keinoin yhteiskunnan turvallisuuden säilyttämiseksi. 
• Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen digitalisaatiossa ja tekoälyn käytössä on turvattava. Oikeusjärjestelmän on vastattava muuttuvaan digitaaliseen toimintaympäristöön perus- ja ihmisoikeudet turvaten. On huolehdittava, että kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan. 
• Ennakoivaa ja tietoon perustuvaa lainvalmistelua on vahvistettava. On vahvistettava osallisuuden ja eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja tulla kuulluksi. Ilmiölähtöisen valmistelun ja verkostoyhteistyön vahvistaminen on keskeistä. Varmistetaan hyvän lainvalmistelun periaatteiden toteutuminen. 
• Vaikutustenarviointien ja tietoperustaisuuden tulee olla laadukkaan lainvalmistelun ytimessä. Lainvalmistelun laatu ja vaikutustenarviointi sosiaalisesta, ekologisesta, taloudellisesta ja turvallisuuden näkökulmasta on varmistettava ja nykyistä kattavammin arvioitava lainsäädännön vaikutukset kokonaiskestävyyteen ja tulevat sukupolvet huomioiden. Moni- ja poikkitieteellisen tutkitun tiedon hyödyntämistä on vahvistettava vaikutusarvioinneissa ja lainvalmistelussa.

Kirjoittajat

Neuvotteleva virkamies Vava Lunabba ja johtava asiantuntija Minna Branders työskentelevät oikeusministeriössä johdon tuki -yksikössä ja jäseniä valtioneuvoston ennakointityöryhmässä.