Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan
Työryhmä esittää muutoksia sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskeviin rikoslain säännöksiin. Ehdotuksen mukaan kyseisen luvun uusi otsikko olisi: Rikoksista kansainvälistä oikeutta vastaan. Tavoitteena on saada Suomen rikoslaki täsmällisemmin vastaamaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön rikosmääritelmiä. Tällä niin sanotulla Rooman perussäännöllä perustettiin ensimmäinen pysyvä Kansainvälinen rikostuomioistuin Haagiin vuonna 2002.
Pyrkimyksenä on, että Suomi saisi nykyistä paremmat mahdollisuudet käsitellä itsenäisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia erittäin vakavia rikoksia. Niitä ovat joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset. Teot ovat nykyisinkin Suomessa rangaistavia, mutta eivät välttämättä ihmisoikeusrikoksina. Uusien säännösten kautta Suomen tuomioistuin voisi käsitellä näitä rikoksia, vaikka niillä ei olisi liittymäkohtia Suomeen.
Rikoslainsäädännön yhdenmukaistamisella perussäännön kanssa myös vältetään tilanne, jossa Kansainvälinen rikostuomioistuin voisi ottaa asian käsiteltäväkseen, jos se katsoisi Suomen lainsäädännön mukaiset toimenpiteet riittämättömiksi.
Uusina rangaistussäännöksinä Suomen rikoslakiin ehdotetaan rikosta ihmisyyttä vastaan, törkeää rikosta ihmisyyttä vastaan sekä sotarikosta ja törkeää sotarikosta. Niillä korvattaisiin nykyiset säännökset ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa ja sodankäyntirikokset. Ankarimpana rangaistuksena uusista rikoksista voisi seurata elinkautinen vankeus.
Lisäksi työryhmä ehdottaa täsmällisempiä säännöksiä sotilaallisen tai muun esimiehen vastuusta sekä säännöksiä siitä, milloin hallituksen määräys ja esimiehen käsky huomioitaisiin rikosoikeudellisesti vastuusta vapauttavana seikkana. Näillä säännöksillä tavoitellaan vastuun jakautumista nykyistä paremmin Rooman perussäännön mukaisesti.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, puh. (09) 160 67724 Sähköposti: [email protected]