Syyteneuvottelu mahdolliseksi ensi vuoden alusta

Uuden menettelyn tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa erityisesti laajojen rikosvyyhtien käsittelyä ja alentaa oikeudenkäyntien kokonaiskustannuksia kuitenkin niin, että sekä rikoksesta epäillyn että asianomistajan oikeudet turvataan.

Uusi menettely on tarkoitettu tapauksiin, joissa siitä voidaan arvioida olevan eniten hyötyä viranomaisresurssien järkevän kohdentamisen ja rikosasian joutuisan käsittelyn kannalta. Oman rattijuopumusrikoksen tai muun yleensä varsin helposti selvitettävän rikoksen tunnustaminen ei johda rangaistuksesta sopimiseen tai muuhun lievennykseen.

Syyteneuvottelu ei sovellu kaikkiin rikoksiin

Uusien säännösten mukaan syyttäjä voi tutkintaa johtavan poliisin esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä. Syyttäjä voi samalla sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti.

Tunnustuksen perusteella syyttäjä voi myös tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsitellään tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä, tunnustamisoikeudenkäynnissä, ja jonka perusteella rangaistus tuomitaan lievennetyltä rangaistusasteikolta.

Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelu ei kuitenkaan sovellu henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin.

Suurimmat edut uudesta järjestelmästä arvioidaan saatavan vaikeasti selvitettävissä ja laajoissa rikosasioissa ja etenkin silloin, kun tekoja on useita ja osa niistä on selvästi niin sanottuja päärikoksia ja osa näihin liittyviä lievempiä rikoksia. Uudet keinot soveltuvat erityisesti rikoksiin, jotka tehdään hyötymistarkoituksessa ja joissa on usein monimutkaisia oikeudellisia ja tosiasiallisia järjestelyjä, käytännössä esimerkiksi talousrikostyyppisiin rikoksiin.

Syyteneuvottelun käyttämistä harkitessaan syyttäjän on otettava huomioon asian laatu, menettelystä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, siihen kuluva aika ja muiden samaan rikokseen osallisten asema.

Järjestelmä, jossa rikoksen tunnustamisesta seuraa lievempi rangaistus, tunnetaan Euroopan maista muun muassa Englannissa ja Walesissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Virossa. Myös Norjassa ja Tanskassa on lähes vastaava menettely.

Suomen lainsäädännössä ei aiemmin ole ollut säännöksiä syyttäjän ja rikoksesta epäillyn välisen sopimisen ja siihen liittyvän tunnustamisen johdosta annettavasta lievemmästä tuomiosta. Tunnustuksella voi kuitenkin olla merkitystä rangaistusta lieventävänä tekijänä.

Syyttäjän perusteltava päätöksensä syyttämättäjättämisestä

Uudistuksen yhteydessä tarkistetaan myös seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä koskevia säännöksiä. Jatkossa syyttäjä ei enää päätöksessään katso syyttämättä jätetyn syyllistyneen rikokseen vaan toteaa, että syytteen nostamisen edellytyksen täyttyvät, mutta laissa säädetyllä perusteella enemmistä toimenpiteistä luovutaan.

Uutena perusteena jättää syyte nostamatta on, että useasta rikoksesta epäilty tunnustaa jonkin rikoksen. Toinen uusi peruste on, että asian käsittelystä aiheutuvat kustannukset ovat selvässä epäsuhteessa asian laatuun ja mahdollisiin seuraamuksiin.

Lakiin otetaan myös uusi säännös syyttäjän velvollisuudesta perustella syyttämättäjättämispäätöksensä.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, puh. 02951 50500, sähköposti: [email protected]