Rikoslain 6 luvun 5 §:n täydentäminen säätämällä koventamisperusteeksi rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta

Rikoslain 6 luvun 5 §:n täydentäminen säätämällä koventamisperusteeksi rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta

OM024:00/2019 Säädösvalmistelu

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan rikoslain 6 luvun 5 §:n mukaiseksi koventamisperusteeksi säädetään rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta.

Säädös
20.12. – 20.12.2022

Laki vahvistettu, säädösnumero 1129/2022

Hankkeen eteneminen

1.8.2020 Toimikausi alkaa
10.8. – 1.10.2020 Lausuntokierros Päättynyt 18.2.2021 Hallituksen esitys annettu 18.2.2021, HE 7/2021 vp Päättynyt 25.11.2022 Eduskunnan vastaus annettu 25.11.2022, EV 171/2022 vp Päättynyt 20.12.2022 Laki vahvistettu, säädösnumero 1129/2022 Päättynyt
20.12.2022 Toimikausi päättyy

Hankkeen perustiedot Päättynyt

Hankenumero OM024:00/2019

Asianumerot VN/18059/2020

Asettaja oikeusministeriö

Tehtäväluokka Hallituksen esityksen valmistelu

Toimikausi/aikataulu 1.8.2020 – 20.12.2022

Asettamispäivä

Lainvalmistelu

HE laiksi rikoslain muuttamisesta

Eduskunnan vastaus EV 171/2022Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Säädetään sukupuoli rikoslain rangaistuksen koventamisperusteeksi.

VastuuministeriOikeusministeri Henriksson

Kevätistuntokauden 2021 lainsäädäntösuunnitelma

Yhteyshenkilö
Leena Mäkipää, Lainsäädäntöneuvos
puh. +358 295 150 082
etunimi.sukunimi@gov.fi

Tavoitteet ja tuotokset

Esityksen tavoitteena on korostaa sellaisten tekojen moitittavuutta, joiden vaikuttimena on sukupuoleen perustuva viha.

Rikokset kohdistuvat yleensä jommankumman sukupuolen edustajaan. Sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti on siten mukana lähes kaikissa rikoksissa, joissa uhri on luonnollinen henkilö. Eräissä erityistilanteissa henkilön ulkoinen ominaisuus kuten sukupuoli voi kuitenkin olla teon ainoa tai voimakkain vaikutin. Sukupuoleen kohdistuva viha teon vaikuttimena saattaa herättää uhrissaan vakavia pelkotiloja. Näkyvä ulkoinen ominaisuus saattaa altistaa hänet rikoksen, esimerkiksi pahoinpitelyn tai vahingonteon, uhriksi toistamiseen.

Rauhaa, kunniaa tai yksityisyyttä loukkaavat rikokset (laiton uhkaus, vainoaminen) ovat erityisen haitallisia, jos niiden kohteeksi joutuminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta muodostuu esteeksi osallistua julkiseen keskusteluun tai tietyn aiheiden käsittelyn välttelyyn julkisuudessa (niin sanottu chilling effect). Esityksen tavoitteena on tältä osin hallitusohjelman mukaisesti puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä.

Rikoslaki on sukupuolineutraali laki eikä miesten ja naisten asettamiseen eri asemaan mainitussa laissa ole perusteita. Teko on lähtökohtaisesti yhtä moitittava siitä riippumatta, kohdistuuko se mieheen tai naiseen. Selvitysten valossa sellaisen häirinnän, uhkailun tai yksityisyyttä loukkaavien tekojen kohteena, joiden törkeimmillään voidaan arvioida osoittavan sukupuoleen kohdistuvaa vihaa, ovat kuitenkin käytännössä naiset miehiä useammin.

Tavoitteena on myös korostaa yhteisöjen vastuuta valvoa ja estää edellä mainittuja rikoksia toimintansa piirissä.

Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle alkuvuodesta 2021.

Tiivistelmä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan rikoslain 6 luvun 5 §:n mukaiseksi koventamisperusteeksi säädetään rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta.

Lähtökohdat

Hallitusohjelmahanke Turvallinen oikeusvaltio.

Hankkeet - hankkeen ajankohtaisaineistojen listaus - Hankeikkuna on hetkellisesti pois käytöstä.