Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2020-2023

Tavoitteet ja tuotokset

Toimintaohjelman tavoitteena on edistää perustuslain 22 §:ssä säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Osana toimintaohjelmaa on kehitetty perus- ja ihmisoikeusindikaattorit, jotka tukevat tietoon perustuvaa päätöksentekoa perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on, että indikaattoreilla voitaisiin seurata perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja että indikaattoreihin perustuva tarkastelu olisi toistettavissa määräajoin. Kehitettävät indikaattorit tukevat myös perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia.

Perus- ja ihmisoikeuksien indikaattorimallin läpileikkaavana periaatteena on yhdenvertaisuus. Seurantakohteet ja niiden indikaattorit on ryhmitelty yhdeksälle elämänalueelle:
- henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja oikeus elämään
- oikeusturva ja hyvä hallinto
- yksityiselämä ja perhe-elämä
- sanan-, mielipiteen-, uskonnon- ja vakaumuksenvapaus
- kieli ja kulttuuri
- osallisuus ja vaikuttaminen
- toimeentulo ja ihmisarvoinen työ
- sivistys ja koulutus
- terveys, hyvinvointi ja ympäristö.

Indikaattorien valmisteluprosessi on ollut avoin ja vuorovaikutteinen. Lopulliset valinnat perustuvat muun muassa kansainvälisten sopimusvalvontaelinten suosituksiin, laillisuusvalvojien havaintoihin, perustuslakivaliokunnan kannanottoihin sekä kuulemisissa ja asiantuntijatyöryhmän keskusteluissa esiin nousseisiin kysymyksiin.

Hankkeelle on osoitettu hallitusohjelmassa 100.000 euron vuosittainen rahoitus koko hallituskaudelle. Rahoitus on tarkoitus käyttää tarpeellisiin tiedonkeruuseen ja analyysiin liittyviin hankintoihin, indikaattorikehikon verkkojulkaisuun ja sen päivittämiseen sekä mahdollisiin koulutuksiin ja tiedotusmateriaaleihin sekä muihin hankkeen kuluihin. Hanke valmistellaan henkilöresurssien puolesta virkatyönä.

Toimintaohjelma on valmisteltu laajapohjaisesti yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa ja sidosryhmiä kuullen. Toimintaohjelman valmistelua on ohjannut helmikuussa 2020 kolmannelle kaudelleen asetettu oikeusministeriön asettama valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkosto, jossa on edustaja kaikista ministeriöistä sekä oikeuskanslerinvirastosta, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ja Ihmisoikeuskeskuksesta. Konkreettisesta valmistelusta vastasi helmikuussa 2020 asetettu oikeusministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä, jossa on oikeusministeriön lisäksi edustajat ulkoministeriöstä, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta, Ihmisoikeuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tiivistelmä

Hankkeessa valmistellaan ja täytäntöönpannaan vuosina 2020-2023 Suomen kolmatta kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Toimintaohjelmassa kehitetään perus- ja ihmisoikeusrakenteita vahvistamalla oikeuksien toteutumisen seurantaa Suomessa.

Lähtökohdat

Eduskunnan perustuslakivaliokunta, kansalliset sopimusvalvontaelimet ja aiemmat toimintaohjelmat sekä niiden riippumattomat arvioinnit ovat korostaneet tarvetta kehittää kansallista perus- ja ihmisoikeusseurantaa sekä -tiedonkeruuta. Perustuslakivaliokunta on lisäksi pitänyt tarpeellisena, että toimintaohjelma laaditaan jokaisella hallituskaudella.

Tietopohjaisen politiikan tekeminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallituksen lupauksista politiikan uudistamiseksi.