Oikeusapujärjestelmän jatkokehittämistoimikunta
OM0423:00/06/06/1998 Säädösvalmistelu
Toimikunnan tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus uudeksi yleiseksi oikeusapujärjestelmäksi. Toimikunnan on työssään otettava huomioon oikeusapujärjestelmän edellistä uudistusta kohtaan eduskunnassa esitelty arvostelu. Siksi toimikunnan on tehtävänsä yhteydessä erityisesti selvitettävä, miten voidaan turvata että yhteiskunnan tarjoama oikeusaputoiminta voisi olla myös keskituloisten käytettävissä. Toimikunnan tulee myös kiinnittää huomiota siihen, miten oikeusapujärjestelmä olisi suhtautettava muihin vastaaviin, myös vapaaehtoisiin järjestelyihin, erityisesti oikeusturvavakuutukseen. Toimikunnan on harkittava voidaanko yhteiskunnan tarjoamaa oikeusapua koskevat järjestelmät tarkoituksenmukaisella tavalla yhtenäistää. Lisäksi toimikunnan tulee selvittää millä tavoin julkisin varoin maksettujen asiamiesten ja avustajien pätevyysvaatimuksista olisi oikeusapulainsäädännön yhteydessä määrättävä. Tässä yhteydessä toimikunnan on myös arvioitava asiamiesten ...
Hankkeen perustiedot Päättynyt
Hankenumero OM0423:00/06/06/1998
Asianumerot 2603/061/98 OM
Asettaja oikeusministeriö
Toimikausi/aikataulu 16.7.1998 – 31.10.1999
Asettamispäivä 16.7.1998
Lainvalmistelu
Hallituksen esitys-
Hyväksytty säädös-
Tavoitteet ja tuotokset
Keskeisin periaatekysymys yleisen oikeusapujärjestelmän jatkokehittämisessä on, kenelle sitä voidaan ja tulee antaa. Tutkimusten mukaan tuomittujen oikeudenkäyntikulukorvausten määrät ovat nykyisin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännösten voimassa ollessa enentyneet. Yleensä käsityksenä onkin, että riita-asioiden oikeudenkäynnit aiheuttavat asianosaisille nyt niin paljon kustannuksia, että tavallisen kansalaisen on vaikea ryhtyä oikeudenkäyntiin ilman kohtuuttomia taloudellisia riskejä. Julkisessa keskustelussa kysymys on ollut siitä, riippuuko kansalaisen yhdenvertaisuus lain edessä käytännössä oikeudenkäyntikuluista. Kansalaisen oikeusturva ei saa olla suuressa määrin riippuvainen siitä, kuinka paljon hän on valmis ottamaan taloudellista riskiä oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynnistä asianosaisille aiheutuvia riskejä voidaan pienentää myös siten, että yhteiskunta osallistuu osaltaan oikeudenkäynnistä aiheutuvien kustannustan maksamiseen. Yhteiskunnan osallistumista tässä suhteessa merkitsee yleinen oikeusapujärjestelmä. Nykyisin voimassa olevien tulorajojen johdosta yleistä oikeusapua voidaan myöntää vain hyvin vähävaraisille henkilöille. Oikeusapujärjestelmän jatkovalmistelussa on tavoitteena yleisen oikeusavun uudenlainen kohdentaminen niin, että hallitusmuodon 16 §:ssä säännelty perusoikeus oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin voi myös käytännössä toteutua. Tavoitteena tässä suhteessa on, että oikeusapu muuttuisi enemmänkin kansalaisoikeudeksi. Ainakin osakorvausta vastaan yleistä oikeusapua pitää voida myöntää nykyistä huomattavasti laajemmalle väestöryhmälle. Keskeistä jatkokehittämisessä onkin, miten ja millä varoilla voitaisiin luoda sellainen oikeusapujärjestelmä, joka avautuisi myös keskituloisille. Toisaalta oikeusapujärjestelmän kehittämisessä tulee myös ottaa huomioon yleisen oikeusaputoiminnan liittymäkohdat muihin järjestelmiin, joita on luotu tarjoamaan vastaavia palveluita oikeudellisissa asioissa. Oikeusturvavakuutusten suhdetta yleiseen oikeusapujärjestelmään tulee pohtia. Kesäkuun alusta voimaantullut oikeusapulainsäädäntö sisältää kaksi erillistä julkisin varoin toimivaa oikeusapujärjestelmää. Voimaan jäivät osittain päällekkäiset maksuttoman oikeudenkäynnin järjestelmä ja toisaalta yleinen oikeusapujärjestelmä. Oikeusapujärjestelmän jatkokehittelyssä tulee pyrkiä lainsäädäntöteknisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen järjestelmään. Yhtenäistä järjestelmää ja sen etuja jatkossa harkittaessa on kuitenkin huomioitava jo kertaalleen saatu kritiikki: vaikka yhtenäiseen järjestelmään päädyttäisiin, on siinä otettava huomioon tuomioistuimen ja yleisten oikeusaputoimistojen tarkoituksenmukainen toimivallan jako. Tuomioistuimilla tulisi edelleen olla valta päättää avustajanmääräyksistä niissä asioissa, jotka ovat sen käsiteltävänä. Hallintoviranomaisella ei tulisi olla valtaa tuomioistuinta koskevissa asioissa. Yhtenäisessäkin järjestelmässä saattaa siten olla tarkoituksenmukaista olla kaksi "linjaa" so. ne asiat, jotka ovat vireillä tuomioistuimissa ja toisaalta ns. ulkoprosessuaaliset jutut. Oikeudenkäyntiavustajien ja asiamiesten pätevyysvaatimuksista säädetään nykyisissä laeissa eri kohdissa hyvin eri tavoin. Oikeusapujärjestelmän jatkokehittämisen yhteydessä avustajien pätevyysvaatimuksia ja kielellisiä vaatimuksia tulee harkita kokonaisvaltaisesti koko prosessijärjestyksen kannalta. On pohdittava tulisivatko avustajien yleiset pätevyysvaatimukset olla yhtenäiset kaikilla oikeudenlohkoilla.
Lähtökohdat
Yleistä oikeusapujärjestelmää koskeva lainsäädäntö on juuri uudistettu ja uudistus tuli voimaan 1.6.1998. Hallituksen esitys oikeusapulaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi HE 132/1997 vp - sai osakseen varsin voimakasta arvostelua eduskunnassa. Lakiehdotusta muokattiin ja uusi ehdotus laiksi yleisestä oikeusavusta laadittiin kiireisellä aikataululla lakivaliokunnassa (LaVM 17/1997). Eduskunta hyväksyi lait lakivaliokunnan ehdottamassa muodossa. Tehtyjen muutosten jälkeenkin lakivaliokunta totesi mietinnössään, että toteutettu osittaisuudistus ei ole riittävä, vaan että asian valmistelua on nopeassa tahdissa jatkettava. Lakivaliokunnan mietinnössä oikeusavun jatkokehityksen kannalta tärkeiksi kysymyksiksi on nostettu oikeusavun uudelleen kohdentaminen, yksi yhtenäinen oikeusapujärjestelmä, koko hallintolainkäytön saaminen oikeusavun piiriin sekä oikeudenkäyntiasiamiehen kelpoisuusehdot.
Mietintö 29.10.1999
Julkaisut ja raportit
Oikeusapujärjestelmän jatkokehittäminen
Oikeusministeriö
Julkaisunumero: KM 1999:7; Julkaisuvuosi: 16.11.1999;
Oikeusapujärjestelmän jatkokehittämistoimikunnan mietintö, KM 1999:7
29.10.1999 Oikeusapujärjestelmän jatkokehittämistoimikunta
Asettaminen ja organisointi
Määräajan pidentäminen 31.10.1999 saakka
25.5.1999 Oikeusministeriö
Määräajan pidennyspyyntö 31.10 1999 asti
18.5.1999 Toimikunta
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet