Hyppää sisältöön
Media

Työryhmä: Nettiäänestyksen riskit suuremmat kuin hyödyt

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 19.12.2017 14.00
Tiedote

Nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön yleisissä vaaleissa, koska sen riskit ovat suurempia kuin hyödyt. Näin toteaa nettiäänestyksen edellytyksiä Suomessa selvittänyt oikeusministeriön työryhmä.

Teknisesti nettiäänestysjärjestelmä on työryhmän mukaan toteutettavissa, mutta teknologia ei vielä ole riittävän hyvällä tasolla. Puutteita on muun muassa varmennettavuuden ja vaalisalaisuuden yhteensovittamisessa.

Varmennettavuus tarkoittaa sitä, että äänestäjän pitäisi pystyä varmistamaan äänen siirtyneen laskentaan muuttumattomana. Hänen tulisi saada tästä jonkinlainen todiste. Samanaikaisesti vaalisalaisuus kuitenkin edellyttää, että äänestysjärjestelmä ei saa tuottaa todistetta, joka olisi hyödynnettävissä painostamiseen tai äänten myymiseen.

Työryhmän tuottamassa nettiäänestyksen esiselvityksessä tunnistettiin riskeiksi vaalituloksen laaja manipulointi, vaalien häirintä palvelunestohyökkäyksillä ja vaalisalaisuuden laajamittainen murtuminen.

Työryhmä korostaa, että suurin riski kohdistuu luottamukseen ja sen menettämiseen. Luottamuksen horjuttamiseen voi riittää pelkästään valheellisten tietojen ja huhujen levittäminen. Paperilla tapahtuvassa äänestyksessä äänet ovat konkreettisesti laskettavissa ja tarkistettavissa, jolloin voidaan helposti kumota ainakin vaalituloksen manipulointiin liittyvät epäilyt.

Nettiäänestyksessä sen sijaan ei voida suorittaa erillistä äänten tarkastuslaskentaa, joka mahdollistaisi ääntenlaskennassa tapahtuneiden virheiden löytämisen tai korjaamisen. Nettiäänestysjärjestelmässä täytyy luottaa järjestelmän tuottamaan tietoon.

Vaikutus äänestysaktiivisuuteen pieni

Nettiäänestämisen mahdollistamisen on toivottu parantavan äänestysaktiivisuutta. Työryhmä kuitenkin arvioi, että vaikutus olisi varsin pieni. Kokemukset ja tutkimukset nettiäänestystä käyttäneissä maissa osoittavat, että nettiäänestyksellä todennäköisesti ei olisi merkittävää vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.

Nettiäänestysjärjestelmän kustannuksiksi työryhmä arvioi 32 miljoonaa euroa, jos järjestelmä olisi käytössä 15 vuotta. Eniten nettiäänestyksestä saattaisivat hyötyä ne, joilla on pitkä matka äänestyspaikalle, kuten ulkosuomalaiset, sekä tietyt vammaisryhmät, joiden itsenäistä äänestämistä nettiäänestys helpottaisi.

Digitalisaation avulla uusia osallistumistapoja

Työryhmä toteaa, että jatkossakin tulee seurata aktiivisesti vaalien digitalisaation kansainvälisiä kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Yhteistyötä olisi hyvä kehittää Pohjoismaiden vaaliorganisaatioiden välille, sillä Pohjoismaissa vaalien luotettavuutta on pidetty erityisen tärkeänä.

Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että vaalien ja osallistumisen kehittäminen ja digitalisointi on nettiäänestystä laajempi kokonaisuus. Digitalisaation avulla voidaan uudistaa osallistumisen tapoja ja suunnitella ne mahdollisimman helppokäyttöisiksi erilaisista lähtökohdista tuleville kansalaisille.

Osallistumista voitaisiin vahvistaa esimerkiksi luomalla uusia sähköisiä työkaluja kuntien käyttöön. Erilaiset osallistumisen työkalut tekevät päätöksenteon prosessit näkyviksi kansalaisille ja tarjoavat mahdollisuuden käydä keskustelua.

Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, johtaja Johanna Suurpää, puh. 02951 50534, työryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen, puh. 02951 50127, sähköpostit [email protected]

Nettiäänestys Suomessa. Esiselvitys 2017.

Nettiäänestyksen edellytykset Suomessa. Loppuraportti.

Nettiäänestykseen liittyviä termejä

Sähköinen äänestys (electronic voting, e-voting) = äänestystapa, jossa yksi tai useampi vaihe äänestysprosessissa toteutetaan sähköisiä laitteita käyttäen. Laitteina voi olla erillinen äänestyspääte, tietokone tai mobiililaite. Voidaan toteuttaa joko äänestyspaikalla tapahtuvana tai etä-äänestyksenä.

Nettiäänestys (internet voting, online voting) = internet-äänestys, äänestystapa, jossa äänestys tapahtuu valvomattomissa olosuhteissa tietoverkon välityksellä.

Etä-äänestäminen (remote voting) = äänestystapa, jossa äänestäminen tapahtuu muualla kuin äänestyspaikalla. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjeäänestys, puhelinäänestys tai internetin välityksellä tapahtuva äänestys.

Päästä päähän varmennettavuus (end-2-end verifiability) = Periaate, jolla pyritään varmistamaan, että ääni kulkeutuu äänestystapahtumasta laskentaan asti muuttumattomana.

Yksilöllinen varmennettavuus (individual verifiability) = Äänestäjä voi varmistaa, että hänen äänensä on laskettu sen ehdokkaan hyväksi, jota hän päätelaitteellaan äänesti.

Universaali varmennettavuus (universal verifiability) = Kuka tahansa voi varmistua siitä, että kaikki äänet on laskettu oikein.

Sivun alkuun