Erityisavustukset naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toimeenpanoon

Pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.3 tavoite 4 "turvallinen oikeusvaltio" keskittyy mm. rikosuhrien aseman parantamiseen. Yhdeksi keinoksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi mainitaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Torjuntaohjelma on valmisteltu poikkihallinnollisessa työryhmässä oikeusministeriön johdolla. Torjuntaohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden toimeenpanoon on varattu vuosittainen 400 000 euron määräraha. Osa tästä määrärahasta jaetaan valtionavustuksina yhteisöille, jotka tekevät naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä.

Avustusta haetaan hakemuslomakkeella. Hakemuslomakkeeseen liitetään lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet:

• hankesuunnitelma (ks. tarkemmat kriteerit yläpuolelta)

• yhteisön viimeisin toimintakertomus (ei koske kuntahakijoita)

• yhteisön viimeisin tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus (ei koske kuntahakijoita)

• selvitys yhteisön nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteriote)

Hakija toimittaa hakemuksen liitteineen oikeusministeriön kirjaamoon (oikeusministerio[at]om.fi) määräaikaan mennessä. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. HUOM! Kirjaamo voi vastaanottaa korkeintaan 20 megatavun suuruisia sähköpostiviestejä. Mikäli viestin liitetiedostot ovat tätä suurempia, tulee lähetys jakaa useampaan viestiin. 

Oikeusministeriö lähettää avustuspäätöksen hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

Hakija tekee mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt sähköpostitse oikeusministeriön kirjaamoon.

Myönnettyjä valtionavustuksia koskevat selvitykset tehdään omalla lomakkeella.  Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon, miten hyvin hakukohtaiset perusteet (myöntöperusteet ja tekniset myöntöehdot), yleiset perusteet sekä valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää alla mainitut hakukohtaiset myöntökriteerit.

• Hankesuunnitelmassa on kuvattava riittävällä selkeydellä ja tarkkuudella suunniteltu toiminta siten, että sen toteuttamiskelpoisuutta voidaan arvioida.

• Hankesuunnitelmassa on kuvattava, miten naisiin kohdistuvan väkivallan sukupuolistuneisuus huomioidaan hankkeessa ja sen toteutuksessa.

• Rahoitusta voidaan myöntää uuden toiminnan aloittamiseen tai olemassa olevan toiminnan jatkamiseen/levittämiseen.

Hankesuunnitelmat arvioidaan lisäksi seuraavien kriteerien perusteella:

• hankkeen sopivuus haun tavoitteisiin (relevanssi)

• hankkeen toteuttamiskelpoisuus (hankesuunnitelman realistisuus)

• hankkeen laatu (toteuttajan osaaminen ja kokemus aihealueelta)

• hankkeen vaikuttavuus

• kustannusten ja hyötyjen realistisuus.

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeella on siten oltava vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus (myös henkilöresurssi käy).

Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

• tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita.

Oikeusministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.

Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.

Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.

Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia oikeusministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Oikeusministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Oikeusministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään lomakkeella. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.

Lisäksi rahoitusta saaneiden ohjelmien on varauduttava hankkeen aikana tarpeen mukaan raportoimaan työstään ohjausryhmälle (jos hankkeessa on ohjausryhmä).

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toimeenpanoon jaettiin 400 000 euroa vuonna 2020. Avustusta oli haettavissa seuraaviin tarkoituksiin: 

1. Poliiseille, syyttäjille, tuomareille ja oikeusavustajille järjestettävään erityiskoulutukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ilmiöalueista (Liite I). Jaettavan avustuksen määrä: enintään 300 000 euroa. 
2. Hankkeeseen, jossa kannustetaan suomalaisia pelistudioita moninaistamaan pelien sukupuolirooleja ja pelien maailmankuvaa (Liite II). Jaettavan avustuksen määrä: enintään 50 000 euroa. 
3. Naisiin kohdistuvan ja kunniaan liittyvän väkivallan vastaiseen järjestötyöhön maahanmuuttajayhteisöissä (Liite III). Jaettavan avustuksen määrä: enintään 40 000 euroa.
4. Hankkeeseen, jossa lisätään opettajien ja opettajaksi pätevöityvien osaamista väkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta laatimalla ja levittämällä aihetta käsittelevää materiaalia (Liite IV). Jaettavan avustuksen määrä: enintään 10 000 euroa. 

Hakemuksia tuli yhteensä 19.

Rahoitusta myönnettiin seuraaville yhteisöille ja hankkeille:

• MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle / Rikosuhripäivystykselle 300 000 euroa poliiseille, syyttäjille, tuomareille ja oikeusavustajille järjestettävään erityiskoulutukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ilmiöalueista.
• Naisjärjestöjen Keskusliitolle 50 000 euroa hankkeeseen, jossa kannustetaan suomalaisia pelistudioita moninaistamaan pelien sukupuolirooleja ja pelien maailmankuvaa.
• Irakin naisten yhdistys ry:lle noin 40 000 euroa naisiin kohdistuvan ja kunniaan liittyvän väkivallan vastaiseen työhön.
• Tampereen yliopistolle 10 000 euroa hankkeeseen, jossa lisätään opettajien ja opettajaksi pätevöityvien osaamista väkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta levittämällä aihetta käsittelevää materiaalia.

Vuoden 2021 ensimmäinen hakukierros

Hakukierroksella avustusta jaettiin 50 000 euroa seuraavaan tarkoitukseen:

Opiskelijajärjestöjen hanke, joka lisää ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien tietoisuutta turvallisesta seurustelusta ja tunne- ja turvataidoista

Avustuksella rahoitettiin hanke, jossa lisätään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tietoisuutta turvallisesta seurustelusta, tunne- ja turvataidoista sekä annetaan keinoja häirintä- ja väkivaltatilanteiden tunnistamiseen sekä niissä toimimiseen.

Vuoden 2021 toinen hakukierros

Avustusta myönnettiin yhteensä 300 000 euroa seuraaville hankkeille:

• MIELI Suomen Mielenterveys ry / Rikosuhripäivystys 140 000 euroa hankkeeseen, jossa parannetaan haavoittuvassa asemassa olevien seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden ihmiskaupan uhrien tilannetta ja tunnistamista.
• Vuolle Setlementti ry 160 000 euroa hankkeeseen, jonka tavoitteena on valtakunnallisen Tyttöjen Talo -verkoston matalan kynnyksen tukipalveluiden kehittäminen ja laajentaminen haavoittuvassa asemassa oleville väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille tytöille ja naisille.

Hakemuksia tuli yhteensä 13.
 

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toimeenpanoon jaettiin yhteensä noin 150 000 euroa vuonna 2022. Avustusta oli haettavissa seuraaviin tarkoituksiin: 

1. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja kunniaan liittyvän väkivallan vastaiseen yhteisölliseen ja/tai yksilötyöhön maahanmuuttaneiden keskuudessa (Liite I). Jaettavan avustuksen määrä: enintään 100 000 euroa.
2. Sosiaalisen median kampanjaan nuorille digitaalisesta väkivallasta (Liite II). Jaettavan avustuksen määrä: enintään 50 000 euroa.

Hakemuksia tuli yhteensä seitsemän.

Rahoitusta myönnettiin seuraaville yhteisöille ja hankkeille:

• Irakin naisten yhdistylle noin 44 000 euroa. Hanke jatkaa yhdistyksen ennaltaehkäisevää kunniaan liittyvän väkivallan vastaista asennemuutostyötä järjestämällä omakielisiä ryhmiä ja tarjoamalla omakielistä yksilöohjausta maahanmuuttaneelle aikuisväestölle. Toiminta laajennetaan koskemaan myös ensimmäisen ja toisen polven yläkouluikäisiä ja heidän parissaan työskenteleviä.
• Monika-Naiset liitto ry:lle noin 56 000 euroa. Hanke tukee väkivaltaa kokeneiden maahan muuttaneiden naisten toipumista turvakotijakson jälkeen. Tavoitteena on myös lisätä maahan muuttaneita naisia työssään kohtaavien monikulttuuristen järjestötoimijoiden osaamista tunnistaa ja ottaa puheeksi väkivaltaa ja siten ohjata väkivaltaa kokeneita naisia avun piiriin.
• Pelastakaa Lapset ry:lle 50 000 euroa. Hankkeen tavoitteena on lisätä 11‒17-vuotiaiden nuorten tietoisuutta netissä ja sosiaalisen median kanavissa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän ja seksuaaliväkivallan eri ilmenemismuodoista. Näin nuoria autetaan suojaamaan itseään ja omia rajojaan sekä kertomaan väkivallan kokemuksistaan aikuiselle. Hankkeen materiaaleja kehitetään työpajoissa yhdessä nuorten kanssa, mikä lisää vaikuttavuutta.