Erityisavustukset paikallisille rikoksentorjuntahankkeille

Avustus on tarkoitettu virittämään paikallisia rikoksentorjuntahankkeita ja -yhteistyötä sekä sitouttamaan paikallisia resursseja rikoksentorjuntaan. 

Avustusta haetaan hakemuslomakkeella. Hakemuslomakkeeseen liitetään lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet: hankesuunnitelma, hankkeen kustannusarvio, yhteisön viimeisin toimintakertomus, yhteisön viimeisin tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus, selvitys yhteisön nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteriote).

Hakuaika alkaa 14.2.2023 ja päättyy 31.3.2023 klo 16:15, jolloin hakemusten tulee olla perillä oikeusministeriössä. Hakemukset pyydetään ensisijaisesti toimittamaan oikeusministeriön kirjaamoon sähköpostitse (kirjaamo.om[at]gov.fi). Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. HUOM! Kirjaamo voi vastaanottaa korkeintaan 20 megatavun suuruisia sähköpostiviestejä. Mikäli viestin liitetiedostot ovat tätä suurempia, tulee lähetys jakaa useampaan viestiin.

Hakija tekee mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt sähköpostitse oikeusministeriön kirjaamoon.

Myönnettyjä valtionavustuksia koskevat selvitykset tehdään omalla lomakkeella.  Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksen oikeasta yläreunasta löytyvällä diaarinumerolla.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon, miten hyvin hakukohtaiset perusteet (myöntöperusteet ja tekniset myöntöehdot), yleiset perusteet sekä valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää kaikki alla olevat hakukohtaiset myöntökriteerit.

I) Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hakemusten arvioinnissa painotetaan erityisesti seuraavia asioita:

• Rahoitusta voidaan myöntää uuden hankkeen aloittamiseen tai olemassa olevan toimintamallin levittämiseen uudelle paikkakunnalle.
   
• Hankesuunnitelmassa on kuvattava riittävällä selkeydellä ja tarkkuudella suunniteltu toiminta siten, että sen toteuttamiskelpoisuutta voidaan arvioida. Hanke suunnitelmassa tulee esimerkiksi kuvata tarkkaan toiminnan kohteena olevan rikollisuusongelman nykytila ja perustellusti esittää siihen kohdistettavat puuttumismenetelmät.

• Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeella on siten oltava vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus (myös henkilöresurssi käy).

Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

• tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita.

 

Oikeusministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Oikeusministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Oikeusministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään lomakkeella. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.

Lisäksi rahoitusta saaneiden on varauduttava hankkeen aikana tarpeen mukaan raportoimaan työstään oikeusministeriölle.

2023

Oikeusministeriölle saapui määräaikaan mennessä kaksi hakemusta, joista molemmille myönnettiin avustusta.

• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle myönnettiin 54 200 euroa hankkeeseen, jossa kehitetään ja koordinoidaan vakavan nuorisorikollisuuden vastaisia toimia sekä selvitetään alueella tapahtuvaa rikollisuuden ehkäisytyötä ja yhdenmukaistetaan käytänteitä. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat 13–18-vuotiaat toistuvasti vakavilla rikoksilla oireilevat nuoret. Hankkeessa toteutetaan myös rikoksentorjuntakoulutusta nuorten kanssa toimiville ammattilaisille.
• Kriisivalmiusjärjestö ry:lle myönnettiin 15 800 euroa kadonneet lapset -ilmiöön keskittyvään hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on estää ja keskeyttää suomalaisiin maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia väkivalta-, seksuaali- ja vapaudenriistorikoksia, jotka uhkaavat heitä erityisesti heidän vanhempiensa entisessä kotimaassa.
   

2022

Vuonna 2022 toivottiin hakemuksia erityisesti hankkeisiin, joissa harvaan asutuilla alueilla ehkäistään rikollisuutta, kehitetään rikoksentorjuntayhteistyötä ja vähennetään rikoksen pelkoa.

Oikeusministeriöön saapui määräaikaan mennessä kahdeksan hakemusta. Yksi hakijoista peruutti hakemuksensa.

Oikeusministeriö myönsi avustusta kahdelle hankkeelle:

• Suojellaan lapsia ry:lle 19 671 euroa. Hankkeen tavoitteena on ehkäistä lapsiin kohdistuvia verkkoa hyödyntäviä seksuaalirikoksia.
• Vuolle Setlementti ry:lle 18 000 euroa. Hankkeen tavoitteena puolestaan on selvittää harvaan asuttujen alueiden ikääntyneiden turvallisuuteen ja turvattomuuden tunteeseen liittyviä ilmiöitä.

Täydentävässä haussa syksyllä avustusta myönnettiin kahdelle hankkeelle:

• Helsingin kaupungille 10 800 euroa. Hankkeen tavoitteena on Kurvin työryhmän viestinnän kehittäminen. Hanke pilotoi uudenlaisen aluelähtöisen ympäristötyön mallia. 
• Skene – yhdessä rikoksettomaan elämään ry:lle 6 800 euroa. Hankkeen tavoitteena on kehittää kaksi koulutuskokonaisuutta, toinen vanhemmille ja toinen rikoksilla oireilevien nuorten kanssa työskenteleville Lohjan, Vihdin ja Karkkilan kuntien alueella.

2021

Vuonna 2021 erityisenä teemana oli haavoittuviin ryhmiin kohdistuvien verkkorikosten ehkäisy.

Oikeusministeriö myönsi avustusta neljälle paikalliselle rikoksentorjuntahankkeelle yhteensä 70 000 euroa. Avustushakemuksia saapui määräaikaan mennessä viisi. 

Avustusta myönnettiin seuraaville toimijoille/hankkeille

• Silta-Valmennusyhdistys ry:lle 16 000 euroa. Hankkeessa kehitetään toimintamallia, jossa KEIJO-hankkeessa koulutettuja kokemusasiantuntijoita hyödynnetään rikollisuuden ehkäisemisessä.
• Suomen Setlementtiliitolle 18 500 euroa. Hankkeessa pyritään muun muassa lisäämään nuorten ääntä heitä koskevissa asioissa, kuten sovittelupalveluiden kehittämisessä, ja edistämään nuorten tietoisuutta vaikuttamismahdollisuuksista.
• Turun kaupungille 19 000 euroa. Avustus käytetään kahteen Turun kaupungin turvallisuussuunnitelman alaiseen hankkeeseen, joissa puututaan nuorten päihteiden myyntiin ja ikääntyneisiin kohdistuviin petosrikoksiin.
• Vuolle Setlementti ry:lle 16 500 euroa. Hanke keskittyy sokerideittailu-ilmiön kartoittamiseen sekä nuorten ja ammattilaisten tiedon lisäämiseen ilmiöstä ja sen haitoista Pohjois-Pohjanmaalla.
   

2020

Avustushaun erityisteemoja vuonna 2020 olivat paikallinen turvallisuusviestintä sekä vammaisiin kohdistuvan rikollisuuden ja myymälävarkauksien vähentäminen.

Oikeusministeriö myönsi avustusta neljälle paikalliselle rikoksentorjuntahankkeelle yhteensä 70 000 euroa. Avustushakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhdeksän.

Avustusta saivat seuraavat toimijat/hankkeet:

• Setlementti Tampere ry:lle 13 300 euroa. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan ryhmätoiminnan mallia, jonka avulla ennaltaehkäistään nuoriin kehitysvammaisiin naisiin kohdistuvaa rikollisuutta ja pienennetään heidän riskiä joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.
• Suomen Setlementtiliitto ry:lle 33 200 euroa. Hankkeen tarkoituksena on lisätä viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyötä koronaviruksen aiheuttamien rikollisuushaittojen havaitsemiseksi ja vähentämiseksi sekä turvallisuuden tunteen lisäämiseksi.
• Talous ja nuoret TAT ry:lle 10 000 euroa. Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa Mun elämä, mun vastuu -koulukiertue, joka on valtakunnallinen ja suunnattu valtakunnallinen nelosluokkalaisille. Aiheina ovat näpistysten ehkäisy, omistetuista tavaroista huolehtiminen, kestävä arki, raha-asiat ja yritteliäisyys.
• Valo-Valmennusyhdistys ry:lle 13 500 euroa. Hankkeessa kehitetään Turun kauppakeskus Hansassa nuorten, vartijoiden ja kauppiaiden yhteistyötä ja yhteisöllisiä toimintatapoja myymälävarkauksien vähentämiseksi.