Erityisavustukset väkivaltaisen radikalisaation ennaltaehkäisyä tukevaan toimintaan

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan radikalismia pyritään ehkäisemään viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä sekä tukemalla järjestöjen toimintaa. Järjestöjen tarpeellinen rahoitus ja ohjaus varmistetaan, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä ja valtakunnallista. Tietoa palveluista levitetään eri viranomaisille, jotta apua tarvitsevat osataan ohjata sopivan avun piiriin. Oikeusministeriölle on osoitettu hallitusohjelmassa rahoitus ekstremististen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Rahoitus kohdennetaan radikalisaation ennaltaehkäisyä tukevaan toimintaan ja toimintamallien kehittämiseen ja niiden vaikutusten arviointiin.

Valtakunnallisesti ennalta ehkäisevää työtä kehittää, koordinoi ja johtaa sisäministeriön asettama kansallinen yhteistyöryhmä. Kansallisen yhteistyöryhmän jäsenet edustavat asian kannalta keskeisiä kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia sekä järjestöjä. Kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin toimenpideohjelmassa on päätetty toiminnan yleisistä tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2023 asti. 

Rahoitus ohjataan valtionavustuksina (momentti 25.01.50) rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille. 

Avustusta haetaan hakemuslomakkeella. Hakemuslomakkeeseen liitetään lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet:
 

- hankesuunnitelma, pitäen sisällään:

• kuvauksen suunnitellusta toiminnastakuvauksen siitä, miten valittua työmenetelmää tullaan toteuttamaan hankkeessa
• kuvauksen siitä, miten asiakkaiden ohjautuminen hankkeeseen varmistetaan
• arvion asiakasmäärästä vuositasolla
• kuvauksen yhteistyösuhteista paikallisella ja valtakunnallisella tasolla
• suunnitelman toiminnan vakinaistamiseksi hankekauden päätyttyä
• hankkeen kustannusarvion, josta käy selkeästi ilmi hakijatahon omarahoitusosuus (oltava vähintään 10 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista; myös henkilöresurssi käy).

- yhteisön viimeisin toimintakertomus
- yhteisön viimeisin tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
- selvitys yhteisön nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteriote)

Hakija toimittaa hakemuksen liitteineen oikeusministeriön kirjaamoon (oikeusministerio[at]om.fi) määräaikaan mennessä. Hakijan tulee huomioida, että hakemuslomake tulee lähettää oikeusministeriön kirjaamoon (oikeusministerio[at]om.fi) määräaikaan mennessä. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. HUOM! Kirjaamo voi vastaanottaa korkeintaan 20 megatavun suuruisia sähköpostiviestejä. Mikäli viestin liitetiedostot ovat tätä suurempia, tulee lähetys jakaa useampaan viestiin.

Oikeusministeriö lähettää avustuspäätöksen hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

Hakija tekee mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt sähköpostitse oikeusministeriön kirjaamoon.

Myönnettyjä valtionavustuksia koskevat selvitykset tehdään omalla lomakkeella.  Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon, miten hyvin hakukohtaiset perusteet (myöntöperusteet ja tekniset myöntöehdot), yleiset perusteet sekä valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää kaikki alla mainitut hakukohtaiset myöntökriteerit.

Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hakemusten arvioinnissa painotetaan erityisesti seuraavia asioita:

• Rahoitettavan hankkeen tulee perustua työmenetelmään, joka on todettu vaikuttavaksi joko kotimaisella tai kansainvälisellä tutkimuksella.
   
• Rahoitusta voidaan myöntää uuden ohjelman aloittamiseen tai olemassa olevan ohjelman levittämiseen uudelle paikkakunnalle.
   
• Toimijalla on oltava riittävä asiantuntijuus hankkeen sisällöistä ja hankeosaamisesta sekä taloudelleiset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen läpiviemiseen.
   
• Avustuksen edellytyksenä on hakijan vakiintunut toiminta ja yhteistyö paikallistasoilla tai valtakunnallisella tasolla silloin, kun sitä ollaan aloittamassa tai levittämässä uudelle paikkakunnalle meneillään olevien osallisuutta lisäävien hankkeiden kanssa.
   
• Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä laajasti esimerkiksi alueen kuntien ja kuntayhtymien sekä alueen seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa.
   
• Hankesuunnitelmassa on kuvattava riittävällä selkeydellä ja tarkkuudella suunniteltu toiminta siten, että sen toteuttamiskelpoisuutta voidaan arvioida.
   
• Hankesuunnitelmassa tulee kuvata työmenetelmän toteuttamisen lisäksi, miten asiakkaiden ohjautuminen ohjelmaan varmistetaan, arvioida asiakasmäärä vuositasolla sekä kertoa yhteistyösuhteet paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.
   
• Hankkeen toteuttamisessa toivotaan moniammatillista osaamista ja laajaa kuntouttavaa otetta, jossa huomioidaan väkivaltaongelman lisäksi myös esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat.
   
• Hankkeen tulee soveltua joko omasta väkivaltaisuudestaan huolestuneille, rikoksesta epäillyille tai käytettäväksi myös vankeusrangaistuksen tai yhdyskuntaseuraamusten yhteydessä tai rangaistusten täytäntöönpanon jälkeen.

Rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuutta voidaan arvioida erillisellä tutkimuksella.

Hankesuunnitelmat arvioidaan lisäksi seuraavien kriteerien perusteella:

• hankkeen sopivuus haun tavoitteisiin (relevanssi) ja tulosten hyödynnettävyys (esim. väkivaltaisen radikalismin ehkäisyssä)
• hankkeen toteuttamiskelpoisuus (hankesuunnitelman realistisuus)
• hankkeen laatu (toteuttajan osaaminen ja kokemus aihealueelta)
• hankkeen vaikuttavuus ja arvioitavuus (onko hanke tutkittavissa oleva)
• kustannusten ja hyötyjen realistisuus

Hakemusten arvioinnin yhteydessä hakijoilta voidaan pyytää lisätietoja ja hanketta voidaan fokusoida tarkemmin tai vaikuttavampaan suuntaan. Rahoitettavia hankkeita pyydetään esittelemään hankkeen käynnistymistä ja kulkua ohjausryhmälle hankkeen aikana, jolloin voidaan myös keskustella hankkeen vahvuuksista ja mahdollisista tarkennuksista tai erityisistä suuntauksen painotuksista.

• Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeella on siten oltava vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus (myös henkilöresurssi käy).

Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

• tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita.

 

• Oikeusministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
• Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Oikeusministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Oikeusministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään lomakkeella. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.

Lisäksi rahoitusta saaneiden ohjelmien on varauduttava hankkeen aikana tarpeen mukaan raportoimaan työstään hankkeen työryhmälle.

2021

 

2020

Määräaikaan mennessä oikeusministeriölle saapui seitsemän avustushakemusta. Haettujen avustusten yhteissumma oli 499 724 euroa.

Oikeusministeriö myönsi avustusta neljälle hankkeelle:

• Vuolle Setlementti ry:lle 42 080 euroa nuorten radikalisoitumista ehkäisevän yhteistoimintamallin pilottihankkeen kuluihin
• Uskontofoorumi FOKUS ry:lle 33 750 euroa “Huolena ekstremistinen orientaatio - Opas nuorten kanssa työskenteleville” -oppaan tuottamiseen
• Helsingin kaupungille 60 000 euroa KASKO -hankkeen kuluihin
• Ajatuspaja Round Table Initiative -konfliktinratkaisu ja sovitteluhankkeelle 64 170 euroa eri toimintamallien ja menetelmien kokeilemiseen erilaisissa paikallisissa olosuhteissa kouluissa ja oppilaitoksissa sekä käytännön tiedon tuottamiseen menetelmien soveltuvuudesta ja systemaattisesta käytöstä.