Erityisavustukset väkivaltaisen radikalisaation ennaltaehkäisyä tukevaan toimintaan

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan radikalismia pyritään ehkäisemään viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä sekä tukemalla järjestöjen toimintaa. Järjestöjen tarpeellinen rahoitus ja ohjaus varmistetaan, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä ja valtakunnallista. Tietoa palveluista levitetään eri viranomaisille, jotta apua tarvitsevat osataan ohjata sopivan avun piiriin. Oikeusministeriölle on osoitettu hallitusohjelmassa rahoitus ekstremististen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Rahoitus kohdennetaan radikalisaation ennaltaehkäisyä tukevaan toimintaan ja toimintamallien kehittämiseen ja niiden vaikutusten arviointiin.

Valtakunnallisesti ennalta ehkäisevää työtä kehittää, koordinoi ja johtaa sisäministeriön asettama kansallinen yhteistyöryhmä. Kansallisen yhteistyöryhmän jäsenet edustavat asian kannalta keskeisiä kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia sekä järjestöjä. Kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin toimenpideohjelmassa on päätetty toiminnan yleisistä tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2023 asti. 

Rahoitus ohjataan valtionavustuksina (momentti 25.01.50) rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille. 

Avustusta haetaan hakemuslomakkeella. Hakemuslomakkeeseen liitetään hankesuunnitelma, jonka tulee pitää sisällään

• Erittely hankkeessa mukana olevista tahoista/toimijoista ja henkilöistä, heidän osaamisalueistaan sekä vastuistaan hankkeen toteuttamisessa. 
• Hankkeen kustannusarvio, josta käy selkeästi ilmi hakijatahon omarahoitusosuus (oltava vähintään 10 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista; myös henkilöresurssi käy). 
• Kuvaus hankkeen dokumentoinnista. 
•  Kuvaus mittareista ja seurannasta. 

Hakija toimittaa hakemuksen liitteineen oikeusministeriön kirjaamoon (kirjaamo.om[at]gov.fi) määräaikaan mennessä.  Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. HUOM! Kirjaamo voi vastaanottaa korkeintaan 20 megatavun suuruisia sähköpostiviestejä. Mikäli viestin liitetiedostot ovat tätä suurempia, tulee lähetys jakaa useampaan viestiin.

Oikeusministeriö lähettää avustuspäätöksen hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

Hakija tekee mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt sähköpostitse oikeusministeriön kirjaamoon.

Myönnettyjä valtionavustuksia koskevat selvitykset tehdään omalla lomakkeella.  Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.
 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon, miten hyvin hakukohtaiset perusteet (myöntöperusteet ja tekniset myöntöehdot), yleiset perusteet sekä valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää kaikki alla mainitut hakukohtaiset myöntökriteerit.

Hakukohtaiset myöntöperusteet
 

• Hankesuunnitelman vastaavuus hakuteemaan, hakuilmoituksen prioriteetteihin ja hakemuksessa kuvattuun ongelman nykytilaan.
   
• Rahoitettava hanke perustuu työmenetelmään, joka on todettu vaikuttavaksi joko kotimaisella tai kansainvälisellä tutkimuksella, tai rahoitettavan hankkeen vaikuttavuutta voidaan arvioida hankkeen aikana erillisellä tutkimuksella.
   
• Rahoitusta voidaan myöntää uuden hankkeen käynnistämiseen tai olemassa olevan ohjelman toimintamallin levittämiseen uudelle paikkakunnalle tai alueelle.
   
• Toimijoilla on oltava riittävä asiantuntijuus hankkeen sisällöistä ja hankeosaamisesta sekä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen läpiviemiseen.
   
• Hankesuunnitelmassa on kuvattava riittävällä selkeydellä ja tarkkuudella suunniteltu toiminta ja ongelma johon sillä aiotaan vaikuttaa siten, että sen toteuttamiskelpoisuutta voidaan arvioida.
   
• Hankesuunnitelmassa tulee kuvata työmenetelmän toteuttamisen lisäksi, miten kohderyhmän edustajien ohjautuminen ohjelmaan varmistetaan.

Hankesuunnitelmat arvioidaan lisäksi seuraavien kriteerien perusteella:

• hankkeen sopivuus haun tavoitteisiin (relevanssi) ja tulosten hyödynnettävyys (esim. väkivaltaisen radikalismin ehkäisyssä)
• hankkeen toteuttamiskelpoisuus (hankesuunnitelman realistisuus)
• hankkeen laatu (toteuttajan osaaminen ja kokemus aihealueelta)
• hankkeen vaikuttavuus ja arvioitavuus (onko hanke tutkittavissa oleva)
• kustannusten ja hyötyjen realistisuus

Hakemusten arvioinnin yhteydessä hakijoilta voidaan pyytää lisätietoja ja hanketta voidaan fokusoida tarkemmin tai vaikuttavampaan suuntaan. Rahoitettavia hankkeita pyydetään esittelemään hankkeen käynnistymistä ja kulkua rahoittajan kanssa sovitulla tavalla hankkeen aikana, jolloin voidaan keskustella hankkeen vahvuuksista ja mahdollisista tarkennuksista tai erityisistä suuntauksen painotuksista. 

• Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeella on siten oltava vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus (myös henkilöresurssi käy).

Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

• tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita.

 

• Oikeusministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
• Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Oikeusministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Oikeusministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään lomakkeella. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.

Lisäksi rahoitusta saaneiden ohjelmien on varauduttava hankkeen aikana tarpeen mukaan raportoimaan työstään hankkeen työryhmälle.

2022

Oikeusministeriölle saapui määräaikaan mennessä viisi hakemusta. Hakemusten yhteissumma oli 391 744 euroa.

Oikeusministeriö myönsi avustusta neljälle hankkeelle:

• Pelastakaa lapset ry:lle myönnettiin 165 121 euroa hankkeeseen, jossa ehkäistään väkivaltaista ekstremismiä ja radikalisoitumista vahvistamalla 13–19 vuotiaiden nuorten motivaatiota ja valmiutta osallistua ilmiön ennalta ehkäisyyn paikallistasolla. Hanke toteutetaan viidellätoista paikkakunnalla.
• Helsingin Diakonissalaitoksen säätiölle myönnettiin 63 999,97 euroa hankkeeseen, minkä tavoitteena on tukea eri suomalaisten muslimiyhteisöjen kykyä ennaltaehkäistä vakivaltaista radikalisoitumista nuorten parissa ja lisätä yhteisön resilienssiä tarjoamalla yhteisön toimijoille tilaisuus verkostoitua, oppia yhdessä ja kehittää keinoja osallistaa nuoria ja toimia nuorten kanssa tavoilla, jota ehkäisevät väkivaltaista ekstremismiä.
• Vantaan kaupungille myönnettiin 26 723 euroa hankkeeseen, minkä tavoitteena on toteuttaa koulutusta perusopetuksen ja nuorisopalveluiden työntekijöille. Koulutuksen myötä tavoitteena on integroida verkostotyöskentelyn toimintamalleja päivittäiseen työhön perusopetuksessa ja nuorisopalveluissa tilannetietoisuuden ja kokonaisturvallisuuden tilannekuvan vahvistamiseksi. Lisäksi tavoitteena on tehdä kaupungin sisäinen työntekijöille suunnattu tietopaketti väkivaltaisen radikalisaation ja polarisaation indikaattoreista ja ilmiöistä, jota voidaan jatkossa hyödyntää ilmiön torjunnassa Vantaalla ja laajemminkin. 
• Helsingin kaupungille myönnettiin 85 500 euroa hankkeeseen, minkä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kanssa toimivien kasvattajien ja ohjaajien tietoisuutta ja osaamista radikalisoitumiseen johtuvista syistä ja seurauksista. Hankkeessa syvennetään Helsingin kaupungin Minun Silmin ja Sinun Silmin -toimintamallia ja hyödynnetään kiusaamisen vastaista ohjelmaa laajassa yhteistyössä. 

2021

Määräaikaan mennessä oikeusministeriölle saapui seitsemän avustushakemusta. Haettujen avustusten yhteissumma oli 521 204 euroa.

Oikeusministeriö myönsi avustusta neljälle hankkeelle:

• Vuolle Setlementti ry:lle 50 004 euroa nuorten radikalisoitumista ehkäisevän yhteistoimintamallin hankekuluihin

• Pelastakaa Lapset ry:lle 68 400 euroa hankkeen kuluihin, jossa ehkäistään väkivaltaista ekstremismiä ja radikalisoitumista vahvistamalla 15-19 vuotiaiden nuorten motivaatiota ja valmiutta osallistua ilmiön ennalta ehkäisyyn paikallistasolla

• Vantaan kaupungille 31 592 euroa hankkeelle, jossa lisätään Vantaan kaupungin työntekijöiden ja kolmannen sektorin avaintyöntekijöiden tietämystä ja osaamista väkivaltaisesta radikalisaatiosta, sen tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta

• Ajatuspaja Round Table Initiative:lle 50 004 euroa -konfliktinratkaisu ja sovitteluhankkeen kuluihin