Erityisavustukset rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilotointiin
Avustuksella tuetaan toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnattua rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallia kunnissa ja hyvinvointialueilla (OM 2019:26). Tällä hakukierroksella rahoitetaan aikaisemmin Rikoksen ennaltaehkäisy -hankkeessa rahoitettuja pilotteja; koordinoidun ja räätälöidyn tuen kehittämistä lapselle, nuorelle ja perheelle sekä poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamista ja vakiinnuttamista. Erityisavustus myönnetään hankeavustuksena ajallisesti rajattuun kehittämishankkeeseen.
Hakuaika alkaa 22.2.2023 ja päättyy 22.3.2023 klo 16:15.
Myönnettävä erityisavustus on yhteensä enintään 420 000 euroa valtion talousarvion momentilta 25.01.50. Avustus myönnetään vuoden 2023 I lisätalousarvion lisämäärärahasta. Avustus myönnetään sillä ehdolla, että eduskunta myöntää tarkoitukseen lisämäärärahat.
Myönnetty rahoitus tulee käyttää huhtikuun 2024 loppuun mennessä. Päätökset pyritään tekemään maaliskuussa 2023. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti hakulomakkeessa ilmoitettuun sähköpostiin.
Avustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Saija Sambou, p. 0295 150 352
Erityisasiantuntija Heidi Lind, p. 0295 150 057
Pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.3 tavoite 2 keskittyy turvallisuusviranomaisten toimintakykyyn. Tavoitteeseen sisältyy rikollisuuden ja rikosten uusimisen ehkäiseminen monipuolisin keinoin. Oikeusministeriölle on osoitettu hallitusohjelmassa rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti rikoksia ennaltaehkäiseviä palveluja ja palveluihin ohjautumista. Tavoitteena on erityisesti ehkäistä uusintarikollisuutta ja tukea toistuvasti tai vakavampia rikoksia tekeviä nuoria kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämää.
Rahoitus ohjataan valtionavustuksina (momentti 25.01.50) kunnille tai kuntayhtymille rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilotointiin.
Ehdotuksen toimintamallista teki oikeusministeriön nimeämä kehittämistyöryhmä (OM 2019:26). Hakija voi hyödyntää myös lausuntokierrokselta (OM 2019:44) saatuja ehdotuksia mallin jatkokehittämiseksi paikallisia olosuhteita parhaiten palvelevaksi.
Lisää tietoa toimintamallista:
KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN EHDOTUS OM 2019:26
LAUSUNTOYHTEENVETO OM 2019:44
Artikkeli aiheesta Tuovi-portaalissa
Avustusta haetaan hakemuslomakkeella. Hakemuslomakkeeseen liitetään lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet:
-hankesuunnitelma, pitäen sisällään:
- kuvauksen kunnan nykytilanteesta eli palvelujen järjestämisestä kohderyhmän nuorille, keskeisistä toimijoista, heidän rooleista ja vastuista sekä nykyisen tilanteen haasteista
- kuvauksen siitä, miltä osin toimintamallin on suunniteltu tehostavan yhteistyötä eri toimijoiden tarjoamien tuen ja palveluiden saattamiseksi vastaamaan rikoksilla oireilevien nuorten tarpeita, jotta nuorten toistuvasti tekemät rikokset vähenisivät ja nuorta tuettaisiin kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämää
- kuvauksen siitä, miten uusi moniammatillinen toimintamalli on tarkoitus pilotoida kunnassa eli miten toimintamalli otetaan käytäntöön; vastuutaho, johtaminen, keskeiset yhteistyötahot (mahdollisesti myös järjestöt), koulutus, prosessikuvaus nuorten ohjaamisesta pilottiin ja yhteistyötahojen rooleista
- arvion toimintamallin piiriin ohjautuvien nuorten määrästä vuositasolla
- alustavan kuvauksen siitä, mitä systemaattista arviointimenetelmää aiotaan hyödyntää nuoren tilanteen selvittämisessä ja mitä muita esimerkiksi kehittämistyöryhmän ehdotuksessa (OM 2019:26) mainittuja, vaikuttaviksi arvioituja menetelmiä tai ohjelmia kunnassa on käytettävissä nuoren ja hänen perheensä tukemiseksi
- suunnitelman toiminnan jatkokehittämiseksi tai vakinaistamiseksi hankekauden päätyttyä, huomioiden arviointitutkimuksen tulokset
- hankkeen kustannusarvion, josta käy selkeästi ilmi hakijatahon omarahoitusosuus (oltava vähintään 10 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista; myös henkilöresurssi käy)
- lyhyen kuvauksen siitä, miten suostumuksen pyytäminen käytännössä toteutetaan hankkeessa: Toimintamallista palveluja saavalta nuorelta ja alaikäisen huoltajalta pyydetään kirjallinen suostumus arviointitutkimuksen osallistumiseen ja toimintamallissa kerättävien tietojen luovuttamiseen tutkimukselliseen käyttöön. Suostumuslomake laaditaan yhdessä OM:n valitseman tutkimustahon kanssa.
- kuvauksen toteutettavan hankkeen dokumentoinnista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti. Dokumentoinnilla tarkoitetaan sitä, miten toimenpiteiden kohteena olevan nuoren tilanteesta syntyy arviointitutkimuksen tueksi tarvittava tietopohja siitä, keitä nuoria palveluun on ohjattu, miten nuoren tilannetta ja tarpeita on arvioitu ja mitä palveluja hänelle on hankkeen aikana järjestetty. Hankkeen budjettiin tulee sisällyttää myös tämän dokumentointitoiminnan vaatima työpanos.
Hakija toimittaa hakemuksen liitteineen oikeusministeriön kirjaamoon (kirjaamo.om[at]gov.fi) määräaikaan mennessä. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. HUOM! Kirjaamo voi vastaanottaa korkeintaan 20 megatavun suuruisia sähköpostiviestejä. Mikäli viestin liitetiedostot ovat tätä suurempia, tulee lähetys jakaa useampaan viestiin.
Oikeusministeriö lähettää avustuspäätöksen hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.
Hakija tekee mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt sähköpostitse oikeusministeriön kirjaamoon.
Myönnettyjä valtionavustuksia koskevat selvitykset tehdään omalla lomakkeella. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon, miten hyvin hakukohtaiset perusteet (myöntöperusteet ja tekniset myöntöehdot), yleiset perusteet sekä valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät. Hankesuunnitelmassa on kuvattava riittävällä selkeydellä ja tarkkuudella toimintamallin toteutus siten, että sen toteuttamiskelpoisuutta voidaan arvioida.
Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää kaikki alla olevat hakukohtaiset myöntökriteerit. Rahoituspäätöksissä huomioidaan myös hakijan valmiudet arviointitutkimuksessa mukana olemiseen.
I) Hakukohtaiset myöntöperusteet
- Hakemuksesta ilmenee, että hakijalla on riittävä asiantuntemus toimintamallin keskeisistä periaatteista sekä rikoksilla oireilevien nuorten tilanteista ja heidän tarvitsemistaan palveluista silloin, kun nuorta tuetaan kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämää.
- Toimintamallia toteutetaan siten, että lapsen/nuoren tilanteesta kokonaisvastuussa oleva työntekijä on virkavastuulla toimiva sosiaalityöntekijä ja riittävät yhteistyörakenteet muun muassa poliisin, päihde- ja mielenterveyspalveluita tuottavien tahojen, Rikosseuraamuslaitoksen, oppilashuollon ja järjestöjen kanssa voidaan varmistaa nuorten toimintamalliin ohjautumisen ja monialaisen yhteistyön toteuttamiseksi.
- Hakijan edellytetään sitoutuvan toimintamallin pilotoinnin toteuttamiseen koko hankekauden (2020-2022) ajan.
- Rahoitettavien toimintamallien vaikuttavuutta arvioidaan hankkeen aikana erillisellä tutkimuksella. Rahoitettavien toimintamallien tulee sitoutua hankkeen aikaiseen yhteistyöhön arviointitutkimuksen toteuttavan tahon kanssa. Rahoitusta saavien tulee myös sitoutua luovuttamaan tutkimuksen kannalta olennaiset tietoaineistot arviointitutkimuksen tekijöiden käyttöön. Lisäksi yhteistyö tarkoittaa tutkimuseettisiin periaatteisiin sitoutumista, sekä hankehakemukseen sisällytettävää kuvausta siitä, miten suostumus tutkimukseen osallistumiseen käytännössä hankitaan toimintamalliin osallistuvilta.
Hankesuunnitelmat arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:
- hankkeen sopivuus haun tavoitteisiin (relevanssi) ja tulosten hyödynnettävyys (esim. uusintarikollisuuden ehkäisyssä)
- hankkeen toteuttamiskelpoisuus (hankesuunnitelman realistisuus)
- hankkeen laatu (toteuttajan osaaminen ja kokemus aihealueelta)
- hankkeen vaikuttavuus ja arvioitavuus (onko hanke tutkittavissa oleva)
- kustannusten ja hyötyjen realistisuus
- Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeella on siten oltava vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus (myös henkilöresurssi käy).
Valtionavustus voidaan myöntää hankkeelle, jonka tavoitteena on uuden toimintamallin käyttöönotto kunnassa. Hankkeen tulee tukea palvelujen kehittämistä ja tehostamista, hyvin käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista. Valtionavustusta voidaan käyttää väliaikaisen hanketyöntekijöiden palkkaukseen, mutta valtionavustusta ei voida kohdentaa sellaiseen tekemiseen, joka jo kuuluu kuntien lakisääteisiin tehtäviin ja joiden kustannuksiin kunnat saavat valtionosuutta.
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita.
Oikeusministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.
Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.
Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.
Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Oikeusministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Oikeusministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään erillisellä lomakkeella. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.
Lisäksi rahoitusta saaneiden ohjelmien on varauduttava hankkeen aikana tarpeen mukaan raportoimaan työstään hankkeen valtakunnalliselle ohjausryhmälle.
Täydennyshaku 2021–2022
Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilotointiin saapui määräaikaan mennessä kolme avustushakemusta. Yksi hakemuksista oli edellisellä hakukierroksella myönnettyä avustusta täydentävä hakemus. Haettujen avustusten yhteissumma oli 780 509 euroa.
Oikeusministeriö myönsi avustusta
- Turun kaupungille 654 705 euroa toistuvasti rikoksilla oireilevien nuorten ROKKI (rikoksilla oirehtivien kuntoutuksen kehittämiseen investointi) -toimintamallin kehittämishankkeelle
- Oulun kaupungille täydentävää rahoitusta 20 237 euroa aikaisemmin myönnettyyn valtion erityisavustukseen rikoksilla oireilevien nuorten NURRI-toimintamallin kehittämishankkeeseen.
2020
Oikeusministeriölle saapui kunnille suunnattuihin valtionavustuksiin neljä hakemusta määräaikaan mennessä. Haettujen avustusten yhteissumma oli 2 173 579 euroa.
Ministeriö myönsi ensimmäisessä vaiheessa avustusta nuorten toimintamallin kehittämishankkeen pilotointia varten
- Vantaalle 890 172 euroa
- Oululle 337 907 euroa
- Rovaniemelle 810 500 euroa.