Erityisavustukset väkivaltarikollisten ja seksuaalirikollisten kuntouttamiseen tarkoitetuille ohjelmille
Avustukset on tarkoitettu rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille.
Erityisavustus myönnetään hankeavustuksena ajallisesti rajattuun kehittämishankkeeseen. Avustusta voivat hakea oikeuskelpoiset yhteisöt (järjestöt, yhdistykset), säätiöt ja kunnat tai kuntayhtymät. Avustuksia ei voida myöntää työryhmille, yksityishenkilöille, oppilaitoksille eikä yhtiöille.
Avustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
2022 täydentävä haku on päättynyt ja avustukset myönnetty, ks. alla.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Heidi Lind, p. 0295 150 057
Neuvotteleva virkamies Minna Piispa, p. 0295 150 223
Pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.3 tavoite 2 keskittyy turvallisuusviranomaisten toimintakykyyn. Tavoitteeseen sisältyy rikollisuuden ja rikosten uusimisen ehkäiseminen monipuolisin keinoin. Oikeusministeriölle on osoitettu hallitusohjelmassa rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti rikoksia ennaltaehkäiseviä palveluja ja palveluihin ohjautumista. Tavoitteena on myös erityisesti ehkäistä uusintarikollisuutta.
Rahoitus ohjataan valtionavustuksina (momentti 25.01.50) rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille väkivaltarikollisten ja seksuaalirikollisten kuntouttamiseen ja seksuaalirikosten torjuntaan.
Avustusta haetaan hakemuslomakkeelta. Hakemuslomakkeeseen liitetään lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet:
- hankesuunnitelma, pitäen sisällään:
- Kuvaus siitä, miten koulutuskokonaisuus (sekä koulutuspäivät että verkkokurssi) käytännössä toteutettaisiin.
- Erittely hankkeessa mukana olevista tahoista/toimijoista ja henkilöistä, heidän osaamisalueistaan sekä vastuistaan hankkeen toteuttamisessa.
- Kuvaus siitä, miten koulutusta markkinoidaan ja miten koulutukseen ohjautuminen varmistetaan.
- Hankkeen kustannusarvio, josta käy selkeästi ilmi hakijatahon omarahoitusosuus (oltava vähintään 10 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista; myös henkilöresurssi käy).
- Kuvaus hankkeen dokumentoinnista.
- Kuvaus mittareista ja seurannasta. Hankkeessa tulee kartoittaa koulutettavien ammattilaisten osaamisen ja koulutuksen lähtötaso sekä määritellä tavoitetaso (esim. arvio siitä, kuinka monta sosiaali- ja terveysalan ammattilaista hankkeen aikana koulutetaan) ja muutos, jota hankkeella tavoitellaan.
- Suunnitelma koulutuskokonaisuuden vakinaistamiseksi hankekauden päätyttyä.
- yhteisön viimeisin toimintakertomus
- yhteisön viimeisin tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
- selvitys yhteisön nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteriote)
Hakija toimittaa hakemuksen liitteineen oikeusministeriön kirjaamoon ([email protected]) määräaikaan mennessä. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.
Oikeusministeriö lähettää avustuspäätöksen hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.
Hakija tekee mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt sähköpostitse oikeusministeriön kirjaamoon.
Myönnettyjä valtionavustuksia koskevat selvitykset tehdään omalla lomakkeella, jotka löytyvät täältä. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon, miten hyvin hakukohtaiset perusteet (myöntöperusteet ja tekniset myöntöehdot), yleiset perusteet sekä valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät.
Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää kaikki neljä alla olevaa hakukohtaista myöntökriteeriä.
Hakukohtaiset myöntöperusteet:
- Rahoitusta voidaan myöntää uuden koulutuksen aloittamiseen tai olemassa olevan koulutuskokonaisuuden laajentamiseen.
- Koulutuksen toteuttamisessa toivotaan moniammatillista osaamista ja laajaa koulutuksellista otetta, osaamista rikollisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja uusintarikollisuuden ehkäisystä. Koulutuskokonaisuudessa on huomioitava erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikollisuus ja/tai rikoksilla oireilevat nuoret.
- Koulutuksen tulee huomioida Rikosseuraamusalan palvelut ja hoitojatkumoiden yhteensovittaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.
- Toimijalla on oltava riittävä asiantuntijuus koulutuksen sisällöistä, erityisesti Rikosseuraamusalan sekä kuntien ja järjestöjen tuottamien palvelujen tuntemus katsotaan eduksi.
- Koulutushankkeen tulee tehdä yhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksen ja alueen kuntien kanssa.
Hankesuunnitelmat arvioidaan lisäksi seuraavien kriteerien perusteella:
- hankkeen sopivuus haun tavoitteisiin (relevanssi) ja tulosten hyödynnettävyys (esim. uusintarikollisuuden ehkäisyssä)
- hankkeen toteuttamiskelpoisuus (hankesuunnitelman realistisuus)
- hankkeen laatu (toteuttajan osaaminen ja kokemus aihealueelta)
- hankkeen vaikuttavuus ja arvioitavuus (onko hanke tutkittavissa oleva)
- kustannusten ja hyötyjen realistisuus.
Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeella on siten oltava vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus (myös henkilöresurssi käy).
Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:
- tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita.
Oikeusministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.
Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.
Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.
Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Oikeusministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Oikeusministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään lomakkeella. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.
Lisäksi rahoitusta saaneiden ohjelmien on varauduttava hankkeen aikana tarpeen mukaan raportoimaan työstään hankkeen valtakunnalliselle ohjausryhmälle.
Erityisavustukset – täydentävä haku vuodelle 2022
Tällä hakukierroksella painotettiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattuja koulutuskokonaisuuksia uusintarikollisuuden vähentämiseksi sekä rikoksilla oireilevien nuorten rikollisuuteen puuttumiseksi.
Oikeusministeriölle saapui määräaikaan mennessä kaksi avustushakemusta. Haettujen avustusten yhteissumma oli 330 000 euroa. Oikeusministeriö myönsi avustusta
- Aseman Lapset ry:lle 75 000 euroa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattuun koulutusohjelmaan nuorten rikosoireiluun puuttumiseksi
- Kriminaalihuollon tukisäätiö sr:lle 132 000 euroa hyvinvointialueille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattuun koulutuskokonaisuuteen uusintarikollisuuden vähentämiseksi.
Täydennyshaku 2021–2022
Hakukierroksella painotettiin erityisesti vähemmistöjen tekemän väkivallan ja vähemmistöjen keskinäisen väkivallan ehkäisyyn tähtäävää kuntouttamista. Lisäksi painotettiin kehittämishankkeita verkkoavusteiseen kuntoutukseen.
Määräaikaan mennessä saapui seitsemän avustushakemusta. Haettujen avustusten yhteissumma oli 2 343 930 euroa.
Oikeusministeriö myönsi avustusta
- Silta-Valmennusyhdistys ry:lle 399 994 euroa ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten kuntoutuspolun kehittämiseen
- Setlementti Tampere ry:lle 230 515 euroa kunniaväkivallan tekijöiden kanssa tehtävän kuntouttavan työn kehittämiseen
- Kriminaalihuollon tukisäätiö sr:lle 235 000 euroa rikostaustaisten naisten väkivaltakäyttäytymisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn tähtäävän digitaalisen väkivaltakuntoutusohjelman kehittämiseen
- Autismisäätiö sr:lle 306 900 euroa neurokirjon piirteitä omaavien väkivaltarikoksista tuomittujen yksilökuntoutusjakson pilotointiin
- Auralan Setlementti ry:lle 311 310 euroa VI-KA KEIKKA™ VIHAN JA KATKERUUDEN KAHLEISTA -ohjelman pilotointiin.
2020
Avustushakemuksia saapui määräaikaan mennessä 16. Haettujen avustusten yhteissumma oli 8 508 003 euroa.
Ministeriö myönsi ensimmäisessä vaiheessa avustusta kahdeksalle hankkeelle:
- Ensi- ja turvakotien liitto ry:lle 960 000 euroa kokonaisvaltaisen kuntoutusohjelman rakentamiseen
- Helsinkimissio ry:lle 147 900 euroa järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumista tukevan Exit Krp –toimintamallin laajentamiseen valtakunnalliseksi
- Kalliolan Setlementti ry:lle 394 605 euroa uuden väkivaltarikoksia ehkäisevän toimintaohjelman hankintaan
- Kriminaalihuollon tukisäätiölle 163 738 euroa väkivaltarikoksiin syyllistyneiden nuorten kuntouttamiseen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn sekä 27 036 euroa vuodelle 2020 uuden väkivaltarikoksia ehkäisevän toimintaohjelman hankintaan
- Setlementti Tampere ry:lle 216 388 euroa Välitä! -seksuaaliväkivaltatyölle
- Sexpo-säätiö sr:lle 295 000 euroa SeriE-hankkeelle
- Vuolle Setlementti ry:lle 309 600 euroa valtionavustusta ulkomaalaistaustaisille ja vähemmistöille suunnattuun väkivaltatyöhön.