Erityisavustukset väkivaltarikollisten ja seksuaalirikollisten kuntouttamiseen tarkoitetuille ohjelmille

Pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.3 tavoite 2 keskittyy turvallisuusviranomaisten toimintakykyyn. Tavoitteeseen sisältyy rikollisuuden ja rikosten uusimisen ehkäiseminen monipuolisin keinoin. Oikeusministeriölle on osoitettu hallitusohjelmassa rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti rikoksia ennaltaehkäiseviä palveluja ja palveluihin ohjautumista. Tavoitteena on myös erityisesti ehkäistä uusintarikollisuutta.

Rahoitus ohjataan valtionavustuksina (momentti 25.01.50) rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille väkivaltarikollisten ja seksuaalirikollisten kuntouttamiseen ja seksuaalirikosten torjuntaan.

 

Avustusta haetaan hakemuslomakkeella. Hakemuslomakkeeseen liitetään lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet:
 

-hankesuunnitelma, pitäen sisällään:

• kuvauksen suunnitellusta toiminnasta sekä menetelmän/toiminnan tavoitteesta rikollisuuden vähentämisen suhteen
• kuvauksen siitä, miten valittua työmenetelmää tullaan toteuttamaan hankkeessa (esim. minkä tyyppisiä toimia asiakasryhmälle kohdistetaan, kuntoutustapahtumien aiottu määrä ja kesto, yksilö- vai ryhmäpohjaiset kontaktit, kuka/ketkä suorittavat intervention ja näiden henkilöiden koulutus)
• erittelyn hankkeessa mukana olevista henkilöistä, heidän osaamisalueistaan sekä vastuistaan hankkeen toteuttamisessa
• kuvauksen siitä, miten asiakkaiden ohjautuminen ohjelmaan varmistetaan
• arvion asiakasmäärästä vuositasolla
• kuvauksen yhteistyösuhteista paikallisella ja valtakunnallisella tasolla
• suunnitelman toiminnan vakinaistamiseksi hankekauden päätyttyä
• hankkeen kustannusarvion, josta käy selkeästi ilmi hakijatahon omarahoitusosuus (oltava vähintään 10 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista; myös henkilöresurssi käy)
• lyhyen kuvauksen siitä, miten suostumuksen pyytäminen käytännössä toteutetaan hankkeessa: Ohjelmaan osallistuvalta asiakkaalta pyydetään asiakkaan kirjallinen suostumus arviointitutkimuksen osallistumiseen ja toiminnassa kerättävien tietojen luovuttamiseen tutkimukselliseen käyttöön. Suostumuslomake laaditaan yhdessä OM:n valitseman tutkimustahon kanssa.
• kuvauksen toteutettavan hankkeen dokumentoinnista:Hankehakemuksessa tulee kuvata lyhyesti, miten kuntoutukseen liittyvät toimenpiteet aiotaan dokumentoida yksilötasolla mahdollisimman tarkasti. Hankkeen budjettiin tulee sisällyttää myös tämän dokumentointitoiminnan vaatima työpanos.

- yhteisön viimeisin toimintakertomus (ei koske kuntahakijoita)
- yhteisön viimeisin tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus (ei koske kuntahakijoita)
- selvitys yhteisön nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteriote)

Hakija toimittaa hakemuksen liitteineen oikeusministeriön kirjaamoon (oikeusministerio[at]om.fi) määräaikaan mennessä. Hakijan tulee huomioida, että hakemuslomake tulee lähettää oikeusministeriön kirjaamoon (oikeusministerio[at]om.fi) määräaikaan mennessä. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. HUOM! Kirjaamo voi vastaanottaa korkeintaan 20 megatavun suuruisia sähköpostiviestejä. Mikäli viestin liitetiedostot ovat tätä suurempia, tulee lähetys jakaa useampaan viestiin.

Oikeusministeriö lähettää avustuspäätöksen hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

Hakija tekee mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt sähköpostitse oikeusministeriön kirjaamoon.

Myönnettyjä valtionavustuksia koskevat selvitykset tehdään omalla lomakkeella.  Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon, miten hyvin hakukohtaiset perusteet (myöntöperusteet ja tekniset myöntöehdot), yleiset perusteet sekä valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää alla mainitut hakukohtaiset myöntökriteerit. Rahoituspäätöksissä huomioidaan myös hakijan valmiudet arviointitutkimuksessa mukana olemiseen.

Hakukohtaiset myöntöperusteet

• Rahoitettavan ohjelman tulee perustua työmenetelmään, joka on todettu vaikuttavaksi (rikollisuutta vähentäväksi) joko kotimaisella tai kansainvälisellä tutkimuksella, tai muuhun strukturoituun menetelmään.
   
• Rahoitusta voidaan myöntää uuden ohjelman aloittamiseen tai olemassa olevan ohjelman levittämiseen uudelle paikkakunnalle.
   
• Ohjelman toteuttamisessa toivotaan moniammatillista osaamista ja laajaa kuntouttavaa otetta, jossa huomioidaan väkivaltaongelman lisäksi myös esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat.
   
• Ohjelman tulee soveltua joko omasta väkivaltaisuudestaan huolestuneille, rikoksesta epäillyille tai käytettäväksi myös vankeusrangaistuksen tai yhdyskuntaseuraamusten yhteydessä tai rangaistusten täytäntöönpanon jälkeen.
   
• Toimijalla on oltava riittävä asiantuntijuus ohjelman sisällöistä.
   
• Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä laajasti esimerkiksi alueen kuntien ja kuntayhtymien sekä alueen seurakuntien tai järjestöjen kanssa.
   
• Hankesuunnitelmassa on kuvattava riittävällä selkeydellä ja tarkkuudella suunniteltu toiminta siten, että sen toteuttamiskelpoisuutta voidaan arvioida. 
   
• Hankesuunnitelmassa tulee kuvata työmenetelmän toteuttamisen lisäksi, miten asiakkaiden ohjautuminen ohjelmaan varmistetaan, arvioida asiakasmäärä vuositasolla, kertoa yhteistyösuhteet paikallisella ja valtakunnallisella tasolla sekä esittää suunnitelma toiminnan vakinaistamiseksi hankekauden päätyttyä.
   
• Rahoitettavien ohjelmien vaikuttavuutta arvioidaan hankkeen aikana erillisellä tutkimuksella. Rahoitettavien ohjelmien tulee sitoutua hankkeen aikaiseen yhteistyöhön arviointitutkimuksen toteuttavan tahon kanssa. Tämä tarkoittaa valmiutta täsmentää, yhdessä tutkimustahon kanssa, kokeiluvaiheen toimintaa siten, että vaikuttavuustutkimus on mahdollista toteuttaa. Lisäksi yhteistyö tarkoittaa tutkimuseettisiin periaatteisiin sitoutumista, sekä hankehakemukseen sisällytettävää kuvausta siitä, miten suostumus tutkimukseen osallistumiseen käytännössä hankitaan kuntoutusohjelmaan osallistuvilta.
   
• Rahoitusta saavien tulee sitoutua luovuttamaan vaikuttavuustutkimuksen kannalta olennaiset tietoaineistot arviointitutkimuksen tekijöiden käyttöön. Keskeistä on kuvata hankehakemuksessa, miten kuntoutukseen liittyvät toimenpiteet dokumentoidaan yksilötasolla mahdollisimman tarkasti.

 

Hankesuunnitelmat arvioidaan lisäksi seuraavien kriteerien perusteella:
 

• hankkeen sopivuus haun tavoitteisiin (relevanssi) ja tulosten hyödynnettävyys (esim. uusintarikollisuuden ehkäisyssä)
• hankkeen toteuttamiskelpoisuus (hankesuunnitelman realistisuus)
• hankkeen laatu (toteuttajan osaaminen ja kokemus aihealueelta)
• hankkeen vaikuttavuus ja arvioitavuus (onko hanke tutkittavissa oleva)
• kustannusten ja hyötyjen realistisuus

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeella on siten oltava vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus (myös henkilöresurssi käy).
 

Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

• tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita.

 

Oikeusministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.

Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.

Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.

Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Oikeusministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Oikeusministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Oikeusministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään lomakkeella. Selvitykset lähetetään oikeusministeriön kirjaamoon päätöksessä ilmoitetulla diaarinumerolla.

Lisäksi rahoitusta saaneiden ohjelmien on varauduttava hankkeen aikana tarpeen mukaan raportoimaan työstään hankkeen valtakunnalliselle ohjausryhmälle.