Ehdotus lakisääteisestä avoimuusrekisteristä lausunnolle

Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen ohjausryhmä ja asiantuntijatyöryhmä luovuttivat tänään oikeusministerille ehdotuksensa uudesta avoimuusrekisterilaista. Niin kutsutun lobbarirekisterin tavoitteena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta.

Rekisteristä löytyvillä tiedoilla kansalaiset sekä vaikuttamistoiminnan kohteet saisivat jatkossa kattavammin tietoa valtion tason päättäjiin vaikuttavista toimijoista sekä näiden intresseistä.

Rekisteröitäväksi lobbaukseksi katsottaisiin oikeushenkilöiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien suunnitelmallinen tai pitkäjänteinen vaikutustoiminta, jossa pitämällä yhteyttä poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin pyritään edistämään vaikuttamista harjoittavan intressejä. Rekisteröiväksi konsulttitoiminnaksi taas katsottaisiin oikeushenkilöiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien asiakkaille tarjottava vaikuttamistoiminnan neuvonta.

Uudessa avoimuusrekisterilaissa on tarkoitus velvoittaa lobbausta ja siihen liittyvää konsulttitoimintaa harjoittavat oikeushenkilöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, myös kansainväliset toimijat, rekisteröitymään sähköiseen avoimuusrekisteriin. 

Soveltamisalalle kolme vaihtoehtoa

Mietinnössä esitetään rekisterille soveltamisalan laajuuden osalta kolmea eri vaihtoehtoa: (i) koko valtionhallinto, (ii) eduskunta, ministeriöt ja valtion virastot tai (iii) eduskunta ja ministeriöt.

Rekisteröintivelvollisuuden on tarkoitus koskea ainoastaan oikeushenkilöiden tai yksityisen elinkeinonharjoittajan nimissä tehtyä vaikuttamistoimintaa. Sellaiseksi ei lasketa esimerkiksi henkilöstön tai luottamushenkilöiden vapaa-ajalla yksityishenkilöinä harjoittamaa toimintaa.

Myös ruohonjuuritason kansalaistoiminta jätettäisiin avoimuusrekisterin soveltamisalan ulkopuolelle. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät myös muun muassa tavanomainen asiointi viranomaisten luona, viranomaisen asettamiin työryhmiin ja kuulemisiin osallistuminen, satunnainen ja pienimuotoinen vaikuttamistoiminta, valtion omistajaohjaus tai puoluetoiminta.

Avoimuusrekisterin rekisterinpitäjäksi ehdotetaan Valtiontalouden tarkastusvirastoa (VTV). Avoimuusrekisterin sisältämät tiedot julkaistaisiin yleisen tietoverkon kautta avoimuusrekisteri.fi-palvelussa, jota VTV ylläpitäisi. Tiedot säilytettäisiin 10 vuoden ajan julkisessa avoimuusrekisterissä, minkä jälkeen ne arkistoitaisiin pysyvästi tutkimuskäyttöä varten.

Avoimuusrekisteri on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kansallista demokratiaohjelmaa (Demokratiaohjelma 2025), joka kokoaa yhteen hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Avoimuusrekisteristä annettavan lain on määrä tulla voimaan vuonna 2023.

Avoimuusrekisterimietintö on lausunnolla Lausuntopalvelu.fi:ssä 31.1.2022 saakka.

Lisätietoja:
erityisasiatuntija Sami Demirbas, p. 0295 150 233, [email protected]