Maksupalvelulain soveltamisala laajenee - muutokset voimaan 13. tammikuuta
Maksupalvelulaki koskee 13. tammikuuta alkaen myös muiden kuin maksutilejä pitävien palveluntarjoajien tarjoamia maksutoimeksiantopalveluita ja tilitietopalveluita. Maksutilejä pitävien palveluntarjoajien, kuten pankkien, on sallittava pääsy maksutileille myös muiden palveluntarjoajien välityksellä. Asiakas voi siten jatkossa esimerkiksi käynnistää tilisiirron pankkitililtään tai saada tilitietoja pankkitileistään muun palveluntarjoajan kuin tiliä pitävän pankin välityksellä.
Maksupalvelulain muutokset johtuvat EU:n uudesta maksupalveludirektiivistä, jonka soveltaminen alkaa 13. tammikuuta. Direktiivin tavoitteena on lisätä kilpailua sekä parantaa maksamisen turvallisuutta ja kuluttajansuojaa. Maksupalveludirektiivi koskee mm. kortilla, verkkopankissa ja puhelimella tehtäviä maksuja.
Lainmuutosten voimaantulo 13.1.2018 vahvistettiin presidentin esittelyssä tänään.
Maksupalvelulain soveltamisala laajenee muiltakin osin. Laki koskee jatkossa esimerkiksi nykyistä laajemmin sellaisia matkapuhelimella toteutettavia maksuja, jotka peritään liittymää koskevan laskun yhteydessä. Poikkeuksena ovat eräät enintään 50 euron määräiset maksut, joiden yhteismäärä ei ylitä 300 euroa kuukaudessa.
Laissa säädetty maksupalvelun käyttäjän huolimattomuuteen perustuva vastuu rajoitetaan jatkossa enintään 50 euroon tilanteissa, joissa maksuvälinettä, esimerkiksi luottokorttia, on käytetty oikeudettomasti. Nykyisin vastaava summa on 150 euroa. Rajoitus ei jatkossakaan koske tilanteita, joissa on menetelty tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Lisämaksujen veloittamista kuluttajilta tiettyjen maksutapojen käyttämisestä rajoitetaan. Käytännössä lisämaksua ei saa periä esimerkiksi, kun kuluttaja käyttää maksamiseen tavallisimpia pankki- ja luottokortteja eli Visaa tai MasterCardia.
Palveluntarjoajien on direktiivin mukaan yleensä käytettävä asiakkaan vahvaa tunnistamista esimerkiksi sähköisen maksamisen yhteydessä. Tätä koskevat maksupalvelulain uudet säännökset tulevat kuitenkin voimaan vasta myöhemmin. Niiden voimaantulo riippuu komission asetuksista, joilla määrätään vahvan tunnistamisen tarkemmasta sisällöstä ja tunnistusvaatimuksesta esimerkiksi pien- ja lähimaksamisen osalta myönnettävistä poikkeuksista. Palveluntarjoaja, joka ei käytä vahvaa tunnistamista, on toisaalta jo 13. tammikuuta 2018 lukien yleensä vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä.
Uuden maksupalveludirektiivin täytäntöönpano edellyttää muutoksia myös muun muassa maksulaitoslakiin. Tätä koskeva valtiovarainministeriössä valmisteltu laki on myös tulossa voimaan 13.1.2018.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkinen, puh. 02951 50224, sähköposti: [email protected]