Oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa lisätään

Uusi lainsäädäntö koskee käräjäoikeuksia, hovioikeuksia, korkeinta oikeutta, työtuomioistuinta sekä eräitä muita tuomioistuimia. Samanaikaisesti vahvistetaan laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus lisääntyy

Diaaritietojen eli oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkisuutta lisätään. Perustiedot ovat julkisia heti riippumatta siitä, onko ne merkitty tuomioistuimen asiakirjarekistereihin. Tuomioistuin voi määrätä diaaritiedoista salattavaksi turvapaikanhakijan henkilöllisyyden sekä nykyiseen tapaan rikoksen uhrin henkilöllisyyden lähinnä seksuaalirikoksissa.

Oikeudenkäyntiasiakirja on julkinen silloin, kun se on saapunut tuomioistuimelle. Tietyillä edellytyksillä tuomioistuin voi kuitenkin lykätä asiakirjan julkiseksi tuloa. Rikosasioissa säilytetään nykyisin voimassa oleva säännös, jonka mukaan asiakirjat tulevat yleensä julkisiksi vasta istuntokäsittelyn alussa. Jos rikosasia ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä, oikeudenkäyntiasiakirjat tulevat julkisiksi silloin, kun vastaajan suostumus kirjalliseen menettelyyn on saapunut käräjäoikeudelle.

Suoraan lain nojalla salassa pidettävien oikeudenkäyntiasiakirjojen määrä vähenee nykyiseen verrattuna. Oikeudenkäyntiasiakirja tulee salata vain siltä osin kuin on välttämätöntä. Salassa pidettäviä ovat valtion turvallisuutta koskevat tiedot ja henkilön yksityiselämään liittyvät arkaluontoiset tiedot. Myös rikoksen uhrin oikeuksia loukkaavat tiedot, syytettyä koskevat tutkimukset ja selvitykset sekä pitkäaikaisvangin vapauttamiseen liittyvät lausunnot ovat salassa pidettäviä. Tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot ovat salaisia.

Rikosasioissa henkilön yksityiselämään liittyvät arkaluonteiset tiedot eivät ole salassa pidettäviä siltä osin kuin ne liittyvät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen arviointiin.

Tuomioistuin päättää suljetusta käsittelystä

Oikeudenkäynnin suullinen käsittely on yleensä julkinen kuten nykyisinkin. Laissa ei enää määrätä pakollisesta suljetusta käsittelystä, vaan asia on tuomioistuimen harkinnassa. Suullinen käsittely tulee toimittaa suljettuna vain siltä osin kuin on välttämättä tarpeen.
Suljettu käsittely voidaan toimittaa, jos asian julkinen käsittely todennäköisesti vaarantaisi valtion ulkoista turvallisuutta tai aiheuttaisi merkittävää haittaa Suomen kansainvälisille suhteille. Nykyisin esimerkiksi maanpetosasiat käsitellään aina suljetuin ovin. Käsittely voi olla suljettu myös esimerkiksi silloin, kun esitetään arkaluonteisia yksityiselämään liittyviä tietoja tai salassa pidettäviä asiakirjoja.

Jos rikoksesta on syytteessä alle 18-vuotias tai asiassa kuullaan alle 15-vuotiasta, käsittely voidaan toimittaa suljettuna. Uutta on, että alle 18-vuotiaankin syytetyn kohdalla käsittely on kuitenkin julkinen, jos suljettu käsittely olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua.

Uutena perusteena rajoittaa yleisön läsnäoloa oikeudenkäynnissä voi olla todistajan tai muun henkilön suojaaminen henkeen tai terveyteen kohdistuvalta uhalta. Vangitsemista, matkustuskieltoa ja todisteiden esittämistä koskevien pakkokeinoasioiden suullista käsittelyä ei pidetä pelkästään epäillyn itsensä pyynnöstä suljettuna yhtä usein kuin nykyisin.

Oikeudenkäyntiä saa yleensä kuvata alussa ja lopussa

Oikeudenkäynnissä saa nykyisin kuvata, nauhoittaa ja käyttää muita tallennustapoja puheenjohtajan luvalla. Sääntelyä tarkennetaan niin, että kuvaaminen ja muu tallentaminen on puheenjohtajan luvalla sallittu oikeudenkäynnin alkaessa sekä tuomiota julistettaessa. Lupa voidaan myöntää, jollei kuvaamisesta aiheudu merkittävää haittaa yksityisyyden suojalle eikä se vaaranna turvallisuutta tai jollei ole muuta painavaa syytä sen epäämiseen.

Lupa oikeudenkäynnin tallentamiseen muuten kuin sen alussa tai lopussa voidaan myöntää vain, jos se ei edellä mainittujen perusteiden lisäksi häiritse oikeudenkäynnin kulkua ja jos oikeudenkäyntiin osalliset antavat siihen suostumuksensa.

Tuomioistuimen videotallenteisiin saa tutustua vain tuomioistuimessa, jos tuomioistuimella on tallenteen sisältö huomioon ottaen syytä olettaa, että kopion antaminen loukkaisi tallenteessa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojaa. Sen sijaan äänitallenteista tai yksittäisistä valokuvista voi saada kopion.

Salassa pidettävästä ratkaisusta julkinen seloste

Tuomioistuimen ratkaisu on julkinen, jollei sitä ole tarpeen salata esimerkiksi asianosaisten yksityiselämän suojaamiseksi. Uutta on, että ratkaisun salassapidosta on aina erikseen tehtävä päätös. Salassa pidettävänkin ratkaisun lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat nykyiseen tapaan aina julkisia.

Salassa pidettävästä ratkaisusta on laadittava julkinen seloste, jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta. Julkisessa selosteessa selvitetään pääpiirteissään asia ja ratkaisun perustelut. Esimerkiksi seksuaalirikoksissa julkinen seloste on kuitenkin julkistettava niin, ettei asianomistajan henkilöllisyys paljastu. Tässä tarkoituksessa on mahdollista esimerkiksi lykätä selosteen julkistamista.

Tuomioistuimen velvollisuus on huolehtia siitä, että jutun asianosainen voi saada tiedon ratkaisun sisällöstä ennen kuin siitä annetaan tieto yleisölle. Säännöstä sovelletaan yhteiskunnallisesti merkittävissä ja julkisuudessa kiinnostusta herättäneissä asioissa.

Muutoksenhakua selkeytetään

Lakiin lisätään menettelysäännöt oikeudenkäynnin julkisuutta koskevien ratkaisujen tekemisestä tuomioistuimissa. Ratkaisu tehdään joko pyydettäessä tai tuomioistuimen aloitteesta.

Julkisuusasioita koskeviin ratkaisuihin on haettava muutosta samaa reittiä kuin itse pääasiaankin. Käräjäoikeuden ratkaisusta valitetaan siten hovioikeuteen ja sieltä korkeimpaan oikeuteen.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, puh. (09) 1606 7708 (paikalla 2.4. lähtien)
sähköposti: [email protected]
lainsäädäntösihteeri Kirsi Pulkkinen, puh. (09) 1606 7722
sähköposti: [email protected]