Perustuslaki määrittää yksilön ja julkisen vallan välisen suhteen perusteet. Se sisältää myös säännökset julkisen vallan käytön periaatteista, valtion järjestysmuodosta ja ylimpien valtioelinten suhteista.

Tiivistetty esitys perustuslain sisällöstä.

Perustuslaki helpolla suomen kielellä Perustuslaki on Suomen tärkein laki. Laissa säädetään Suomen keskeiset säännöt ja periaatteet. Tässä osassa kerrotaan perustuslain tärkeimmistä kohdista. 1. Suomi on tasavalta ja oikeusvaltio Suomi on tasavalt...

Valmistellaan tarpeelliset muutokset perustuslain 10 §:ään ottaen huomioon rikos-, siviili- ja sotilastiedusteluun sekä EU-lainsäädäntöön, vakavan rikollisuuden uusiin muotoihin ja teknologiseen kehitykseen liittyvät tarpeet.

Parlamentaarinen ohjausryhmä tukee perustuslain kotirauhan suojaa ja luottamuksellisen viestin salaisuutta koskevien lainkohtien muutoksia valmistelevan työryhmän työtä.

16.4.2026 | Hallitus esittää muutoksia perustuslain yksityiselämän suojaa koskevaan pykälään. Muutoksilla mahdollistetaan kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden välttämätön rajoittaminen vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Esityksen mukaan kotirauhan suojaa voitaisiin rajoittaa myös tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta ja muusta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.

Eduskuntavaalien vaalijärjestelmää uudistettaisiin siten, että vaalipiiri, josta valitaan alle kahdeksan edustajaa, muodostaisi tuloslaskentaa varten vaalialueen toisen vaalipiirin kanssa.

16.3.2026 | Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen ohjausryhmä katsoo, että perustuslain yksityiselämän suojaa koskevan 10 §:n muuttamista koskeva valmistelu voi edetä hallituksen esitykseksi.

4.12.2025 | Oikeusministeriö pyytää lausuntoja työryhmän mietinnöstä, jossa esitetään tarkistuksia perustuslain 10 §:ään. Tavoitteena on vahvistaa rikosten torjuntaa ja kansallista turvallisuutta hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Muutoksilla mahdollistettaisiin kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden välttämätön rajoittaminen vakavan rikollisuuden torjumiseksi sekä kotirauhan suojan rajoittami...

Perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia. Jokaisen perusoikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa.

Oikeusministeriö valmistelee perustuslakia ja julkishallintoa koskevat perussäännökset kuten tasavallan presidentin, eduskunnan ja hallituksen toimivaltaa ja keskinäisiä suhteita sääntelevät lait.

Oikeusministeriö valmistelee säännökset, joilla pyritään varmistamaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon toteutuminen.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä ei tarkoita vain muodollista, vaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta

Hallituksen esitys OM/2026/57

Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet Perustuslaissa taataan jokaisen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, osalta on vahvistettu maamme kaksikielisyys. Myös vähemmistöryhmien kielelliset ja kulttuuriset o...

Tällä sivulla kerrotaan oikeusministeriöstä selkokielellä.

Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä, jonka ydinjoukon muodostavat äidinkielenään viittomakieltä käyttävät kuurot ja huonokuuloiset. Viittomakielisten kielelliset oikeudet on turvattu perustuslaissa. Vuonna 2015 voimaan tuli viittomakielilaki.

Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Oikeusministeriö tukee saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittämistä ja sovittaa yhteen saamelaisten oikeuksien käsittelyä eri ministeriöissä. Oikeusministeriö on lisäksi linkki saamelaisorganisaatioihin ja tekee yhteistyötä muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksia edistävien tahojen kanssa.

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.