Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla

1.4.2019 – 31.10.2019 Verkkokeskustelu

Oikeusministeriön työryhmä selvitti huhti–lokakuussa 2019 yhdistys- ja muun yhteisölainsäädännön kehittämistarpeita yhteisöllisen kansalaistoiminnan helpottamiseksi. Työryhmä keräsi tietoa ja näkemyksiä muutostarpeista verkkokyselyllä, jonka perusteella valituista ja kehitellyistä aiheista keskusteltiin työryhmän valmistelemissa ja ylläpitämissä
verkkokeskusteluissa sekä oikeusministeriön ja järjestöjen yhteisissä työpajoissa.

Työryhmän verkkokyselyyn vastasi yhteensä 857 vastaajaa, joista suurin osa toimi jossakin roolissa yhdistyksessä. Työryhmän ensimmäiseen verkkokeskusteluun osallistui 49 henkilöä ja toiseen verkkokeskusteluun 75 henkilöä, mukaan lukien työryhmän jäseniä ja asiantuntijoita.

Keskeisenä kansalaistoimintaa helpottavana yhdistyslain muutoksena pidetään talouden dokumentointia ja raportointia koskevien vaatimusten keventämistä. Rekisteröityjen yhdistysten osalta pidetään tarpeellisena selkeämpiä yhdistyslain säännöksiä, tahdonvaltaisten säännösten lisäämistä ja yhdistyksen rakennemuutosten ja purkamisen helpottamista. Uuden
yhteisömuodon säätämisen sijasta vapaamuotoista kansalaistoimintaa voitaisiin helpottaa muuttamalla yhdistyslakia vastaamaan paremmin pienimuotoisen toiminnan tarpeita. Toisaalta rekisteröimättömän yhdistyksen sääntelyn kehittäminen nähdään mahdollisena vaihtoehtona vapaamuotoisen ja pienimuotoisen kansalaistoiminnan edistämiseksi. Lainsäädännön
lisäksi yhdistys- ja kansalaistoimintaa voitaisiin helpottaa vaikuttamalla tuen tai resurssin antajien käytäntöihin, lisäämällä mallisääntöjä ja ohjeita sekä keventämällä muualta kuin yhdistyslaista yhdistyksille aiheutuvia hallinnollisia velvoitteita.

1.6.2020 – 30.6.2020 Muu

Selvitettiin yhdistysten ja järjestöjen kevään, kesän ja syksyn 2020 kokouskäytäntöjä Opintokeskus Siviksen jäsenille tehdyllä kyselyllä.

Yhdistysten osalta oikeusministeriö toteutti kesäkuussa 2020 kyselyn yhdistysten
poikkeusajan kokouskäytännöistä yhteistyössä Opintokeskus Sivis`n kanssa. Kyselyyn vastasi 93 järjestöjen ja yhdistysten edustajaa, minkä lisäksi poikkeusajan kokouskäytännöistä on keskusteltu oikeusministeriön ”Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla” -työryhmässä
.

15.2.2021 Raportointi

Työryhmä selvitti laajasti yhdistysten ja muiden kansalaistoimijoiden tarpeita. Tavoitteena on ollut toimintamahdollisuuksien hallittu lisääminen siten, että yhdistykset ja muut toimijat voivat itse päättää uusien mahdollisuuksien käyttöönotosta.

Työryhmän keskeiset muutosehdotukset yhdistyslakiin koskevat sääntömääräykseen perustuvan toimitusjohtaja-toimielimen sallimista, kahden tai useamman yhdistyksen yhdistämisen helpottamista, etäosallistumisen helpottamista yhdistyksen kokouksessa ja verkkokokouksen sallimista sekä jäsen- ja liittoäänestyksen sallimista hallituksen valinnassa. Työryhmä ehdottaa lisäksi mm. yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen, jäsenten kyselyoikeuden ja hallituksen jäsenen esteellisyyden selventämistä.

Työryhmä ehdottaa perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmin järjestäytyneen kansalaistoiminnan tarpeiden huomioon ottamista uutta toimintaryhmä-oikeushenkilöä koskevalla lailla. Työryhmä ehdottaa myös, että pienimmät yhdistykset ja toimintaryhmät vapautettaisiin kirjanpitolain mukaisista talouden seurantaa ja raportointia koskevista vaatimuksista ja niille sallittaisiin kevyempi jäsenten ja sidosryhmien tiedontarpeet täyttävä tilinpito.

15.2.2021 – 14.4.2021 Lausuntokierros

26.11.2021 Raportointi

Yhteenveto Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020 -mietinnöstä saaduista lausunnoista.

Työryhmä ehdotti yhdistyslakiin nimenomaisia säännöksiä jäsenten yhdenvertaisuusperiaatteesta, yhdistyksen johdon yleisistä tehtävistä ja jäsenten kyselyoikeudesta, johdon esteellisyyssäännöksen tarkistamisesta (erityisesti välillinen esteellisyys) ja sääntöjen laatimista helpottavista olettamasäännöksistä sekä sääntömääräykseen perustuvan toimitusjohtaja-toimielimen sallimista, jäseneksi ottamisen ja eroilmoitusten vastaanottamisen delegointimahdollisuudesta, kahden tai useamman yhdistyksen yhdistämisen helpottamista, etäosallistumisen helpottamista yhdistyksen kokouksessa ja verkkokokouksen sallimista sekä jäsen- ja liittoäänestyksen sallimista hallituksen valinnassa.

Ehdotukset yhdenvertaisuusperiaatteen, johdon tehtävien, esteellisyyden ja jäsenten kyselyoikeuden sääntelyksi ja sääntöjen laatimista helpottavista olettamasäännöksistä jakoivat lausunnonantajien näkemykset. Yhtäältä mm. lähes kaikki lausunnon antaneet puolueet vastustivat näitä ehdotuksia ja toisaalta mm. kaikki tai enemmistö lausunnon antaneista sosiaali-, terveys-, liikunta- ja urheilualan yhdistyksistä ja järjestöistä piti niitä tarpeellisina.

Muita edellä mainittuja ehdotuksia kannattivat lähes kaikki tai selvä enemmistö lausunnonantajista sellaisenaan tai muutettuina.

Lisäksi työryhmä ehdotti perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmin järjestäytyneen kansalaistoiminnan tarpeiden huomioon ottamista uutta toimintaryhmä-oikeushenkilöä koskevalla lailla sekä sitä, että pienimmät yhdistykset ja toimintaryhmät vapautettaisiin kirjanpitolain mukaisista talouden seurantaa ja raportointia koskevista vaatimuksista ja niille sallittaisiin kevyempi jäsenten ja sidosryhmien tiedontarpeet täyttävä tilinpito. Edellä mainittu toimintaryhmää koskeva muutosehdotus jakoi lausunnonantajien näkemykset. Vaikka ehdotuksen tavoitteisiin ja lähtökohtiin suhtauduttiin pääosin myönteisesti, ehdotetun sääntelyn katsottiin vaativan vielä harkintaa ja yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Helpotetun tilinpidon pienimmille yhdistyksille sallivaa muutosehdotusta kannatti sellaisenaan tai muutettuna selvä enemmistö lausunnonantajista.

6.10.2022 Muu

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdistyslakia digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseksi jäseneksi ottamisessa ja eroilmoituksen vastaanottamisessa. Esityksessä on otettu huomioon hallitusohjelman kirjaukset jäsen- ja liittoäänestyksen käytön helpottamisesta yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinnassa. Esitys edistää hallitusohjelman tavoitteita myös helpottamalla digitalisoinnin mahdollisuuksien käyttöönottoa.

Pienimuotoisen kansalaistoiminnan hallinnollisen taakan keventämiseksi sallitaan kirjanpitolakia kevyempi tilinpito sellaiselle yhdistykselle, jonka vuosituotot ovat enintään 30 000 euroa ja joka ei harjoita liiketoimintaa. Tarkemmat säännökset tällaisen tilinpidon järjestelyistä ja sisällöstä sekä tilinpidon kaavoista ja vuosilaskelman sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Yhdistyslain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Kevyemmän tilinpidon sääntelyä voi soveltaa aikaisintaan 1.7.2023 alkavalla tilikaudella.

8.2.2023 Säädös

Laki yhdistyslain muuttamisesta 3.2.2023/135 tuli voimaan 8.2.2023.