FI SV

Anonyymi todistaminen aiotaan mahdollistaa vakavimmissa rikoksissa

Oikeusministeriö 24.4.2014 11.27
Tiedote -

Hallitus esittää, että todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevat säännökset uudistetaan. Todistajan henkilöllisyys voitaisiin salata eräissä vakavimmissa rikoksissa. Tämä lisäisi todistajien turvallisuutta ja helpottaisi näytön hankkimista vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Esityksen mukaan tuomioistuin voisi myöntää todistajalle anonymiteetin, jos rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään 8 vuotta vankeutta ja jos henkilöllisyyden salaaminen on välttämätöntä todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta. Anonyymi todistaminen olisi siten mahdollista esimerkiksi henkirikoksessa, törkeässä huumausainerikoksessa ja törkeässä ihmiskaupassa.

Lisäksi todistajan henkilöllisyyden salaaminen olisi sallittua ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa jutuissa, joista enimmäisrangaistus on 6 vuotta vankeutta. Nämä rikokset ovat tyypillisesti vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta, joiden yhteydessä voi esiintyä vakavaa uhkailua.

Anonyymiin todisteluun turvauduttaisiin vain, jos todistajaa ei voida riittävästi muuten suojella. Suojaa voisi tarvita esimerkiksi peitetoimintaan osallistunut poliisi tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän rikoksen sattumalta nähnyt sivullinen.

Todistajan henkilöllisyyttä suojattaisiin sen verran kuin on tarpeen hänen turvallisuutensa suojaamiseksi. Todistajan nimi ja yhteystiedot jätettäisiin ilmoittamatta. Todistajaa voitaisiin lisäksi kuulla videoyhteyden välityksellä, sermin takaa tai syytetyn läsnä olematta. Laajimman suojan antaisi järjestely, jossa todistajaa kuullaan ilman näköyhteyttä ja ääni muunnettuna. Syytetyn edustajalla olisi aina oikeus esittää oikeudenkäynnissä todistajalle kysymyksiä.

Anonymiteettiä hakisi yleensä syyttäjä, jolloin hänen vastapuolenaan olisi julkinen asiamies, joka valvoisi epäillyn etua. Myös rikoksesta epäillyllä tai syytetyllä olisi oikeus hakea todistajalle anonymiteettiä. Käsittely tapahtuisi tuomioistuimessa suljetuin ovin ja aineisto pidettäisiin salassa 60 vuotta, jos anonymiteetti myönnetään. Pääasia voitaisiin kuitenkin yleensä käsitellä julkisesti.

Täsmennyksiä vaitiolo-oikeuteen ja -velvollisuuteen

Esityksen mukaan avopuoliso voisi jatkossa kieltäytyä todistamasta, kun nykyisin tämä oikeus on ainoastaan asianosaisen nykyisellä tai entisellä aviopuolisolla. Kieltäytymisoikeus voisi olla myös muulla asianosaisen erityisen läheisellä henkilöllä, kuten tämän aviopuolison edellisestä avioliitosta olevalla lapsella.

Jos rikos on kohdistunut syytetyn läheiseen, eikä läheinen ole esittänyt rangaistus- tai korvausvaatimusta, hän ei kuitenkaan voisi kieltäytyä todistamasta, jos on syytä epäillä, ettei hän itse ole päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Säännöksellä voitaisiin ehkäistä mahdollista asianomistajan painostamista vaikenemaan.

Vaitiolovelvollisuus rippisalaisuuden piiriin kuuluvista seikoista koskee nykyisin vain evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon pappeja. Esityksen mukaan muunkaan rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan pappi tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö ei saisi vastaavassa tilanteessa todistaa.

Myös terveydenhuollon henkilöstön todistamiskieltoa laajennettaisiin. Jatkossa kielto koskisi lääkärin, apteekkarin ja kätilön ohella muitakin terveydenhuollon ammattihenkilöitä, mm. hammaslääkäriä, psykoterapeuttia ja sairaanhoitajaa.

Todistajanvalasta luovuttaisiin ja jatkossa kaikkia todistajia kuultaisiin vakuutuksen nojalla.

Videoneuvottelu laajemmin käyttöön todistelussa

Mahdollisuutta videoneuvottelujen käyttöön laajennettaisiin. Oikeudessa voitaisiin käyttää todisteena seksuaalirikoksen uhrin tai erityisen suojelun tarpeessa olevan 15–17 vuotiaan asianomistajan esitutkinnassa videoitua kertomusta, jos myös syytetyllä on ollut mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä.

Kiduttamalla saatua todistetta ei saisi hyödyntää oikeudenkäynnissä lainkaan. Muuten lainvastaisesti hankitun todisteen hyödyntäminen ratkaistaisiin tapauskohtaisesti.

Rikosjutun käsittelyssä ei voitaisi käyttää todisteena esimerkiksi verotusmenettelyssä annettuja lausumia tai luovutettuja asiakirjoja, jotka voisivat saattaa henkilön syytteen vaaraan. Edellytyksenä olisi, että henkilöä jo verotusmenettelyn aikaan epäillään rikoksesta tai muuten on vireillä rikosjuttu, jolla on yhteys tässä menettelyssä selvitettäviin seikkoihin.

Asianomistajan ensisijaisesta syyteoikeudesta väärästä ilmiannosta luovuttaisiin. Tällöin asianomistajalla olisi kaikkien rikosten osalta toissijainen syyteoikeus.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, puh. 02951 50500,
lainsäädäntösihteeri Lauri Rautio, puh. 02951 50151,
sähköposti: [email protected]