Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa tulossa valtakunnalliseksi
Kolmen vuoden ajan osassa Suomen käräjäoikeuksia kokeiltu huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelumenettely aiotaan vakinaistaa koko maahan.
Kokeilussa toteutetun seurannan perusteella saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Seuranta-aikana valtaosassa huoltoriitoja päästiin sovintoon, ja prosessi oli oikeudenkäyntiin verrattuna sekä nopeampi että edullisempi kaikkien osapuolten kannalta. Hallituksen eduskunnalle 14. marraskuuta antamassa esityksessä ehdotetaan menettelyn vakinaistamista koko maahan.
Asiantuntijapalveluiden järjestäminen tulisi käräjäoikeuden hallinnollisen sijaintikunnan tehtäväksi, mutta valtio korvaisi kulut. Sovittelun osapuolille asiantuntija-avustajan käyttäminen olisi maksutonta.
Suuri osa tuomioistuimiin ohjautuvista huoltoriidoista on erittäin vaikeita. Asiantuntija-avustajana toimiminen on vaativaa ja edellyttää monipuolista ammattitaitoa ja osaamista, minkä vuoksi asiantuntija-avustajien pätevyydestä on tarpeen säätää laissa.
Lapsen etu keskiössä
Tuomioistuimen velvollisuutena on sovittelussakin huolehtia lapsen edun toteutumisesta. Huoltoriitaoikeudenkäynti on yksi vaikeimmista prosesseista, joihin lapsi voi joutua osalliseksi, joten lapsen psyykkisen hyvinvoinnin ja kehityksen näkökulmasta vanhempien pääseminenriitaisissa huolto- ja tapaamiskysymyksissä sovintoon on ensiarvoisen tärkeää.
Ensisijaisesti huolto- ja tapaamisasiat tulee pyrkiä sopimaan kunnallisissa peruspalveluissa, ja näin tekeekin valtaosa eroavista vanhemmista. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että matalan kynnyksen peruspalvelut kuten lastenvalvojien sopimuspalvelu ja perheasiainsovittelu toimivat kunnissa hyvin. Tuomioistuinsovittelu on tarkoitettu vaihtoehdoksi vasta silloin, jos edessä olisi muutoin oikeudenkäynti.
Joustava ja epämuodollinen menettely
Huoltoriidan sovittelussa sovittelijana toimii tuomari. Häntä avustaa asiantuntija, jonka keskeinen tehtävä on tuoda esiin lapsen psykologinen etu ja edistää vanhempien välistä vuorovaikutusta. Asiantuntija-avustajat ovat kokeilun aikana olleet psykologeja tai sosiaalityöntekijöitä.
Vuosina 2011-2013 aluksi neljässä ja sen jälkeen lisäksi vielä seitsemässä käräjäoikeudessa toteutetun kokeilun loppuraportin mukaan eri ammattikuntien edustajien työskentely yhdessä on sujunut hyvin ja tuonut sovitteluun merkittävää lisäarvoa. Valtaosa vanhemmista oli kyselyn perusteella tyytyväisiä sovitteluun.
Osapuolilla on tuomioistuinsovittelussa oikeus käyttää myös lakimiesavustajaa.
Kustannustehokkuus paranee
Esitys liittyy oikeudenhoidon uudistamisohjelman tavoitteeseen edistää oikeusasioiden sujuvaa käsittelyä ja lyhentää oikeudenhoidon kokonaiskestoa. Tulokset osoittavat, että sovittelun avulla voidaan myös hallitusohjelman mukaisesti parantaa lapsen asemaa oikeudenkäytössä.
Oikeudenkäyntiin verrattuna sovittelun avulla voidaan säästää sekä tuomioistuimien että sosiaalitoimen voimavaroja. Sovittelu edellyttää tuomioistuimessa vähemmän kanslia- ja tuomarityötä kuin oikeudenkäynti. Sovittelut vähentävät myös tuomioistuinten tarvetta tehdä sosiaalitoimelle olosuhdeselvityspyyntöjä. Onnistuneet sovittelut vähentävät myös lakimiesavustajan työtä ja sen myötä asiakkaan oikeudenkäyntikuluja sekä oikeusavun kustannuksia.
Jotta sovittelun tuloksellisuutta voidaan tulevaisuudessakin seurata, oikeusministeriön tavoitteena on perustaa huoltoriitojen sovittelun seurantaryhmä.
Uudistuksen mahdollistavien lakien on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2014.
Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, projektipäällikkö Anna-Kaisa Aaltonen, puh. 02951 50245
ministerin erityisavustaja Malin Brännkärr, puh. 02951 50148
s-posti: [email protected]