Hyppää sisältöön
Media

Raportti: Kohti vaikuttavaa vaalikautta – Virkakunnan suosituksia hallitusvaihdokseen

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 2.3.2023 9.12
Tiedote

Hallitusneuvotteluita voi pitää Suomen tärkeimpänä neuvotteluprosessina. Neuvotteluiden tarkoituksena on ennen kaikkea sopia, mitä hallitus aikoo kaudellaan saada aikaan. Valtioneuvoston kanslian strategiaosaston laatima raportti kokoaa yhteen hallitusvaihdokseen liittyviä vaiheita, niihin liittyviä toimintamallivaihtoehtoja ja virkakunnan ehdotuksia hallitusvaihdoksessa huomioitaviksi asioiksi.

”KOVA – Kohti vaikuttavaa vaalikautta” -raportin valmistelua on tukenut yhteinen keskustelu kahdeksan eduskuntapuolueen edustajien kanssa sekä lukuisat haastattelut. Raporttiin kootut asiakokonaisuudet on valittu ja kirjattu virkavalmistelun näkökulmasta, eivätkä ne edusta suoraan hankkeessa mukana olleiden henkilöiden yhteisiä tai yksittäisiä kantoja. 

Hallitusneuvottelut ovat vetäjänsä näköinen poliittinen prosessi, ja erot eri hallitusneuvotteluiden välillä voivat olla suuria. Hallitusneuvotteluiden vetäjä toteuttaa neuvottelut juuri haluamallaan tavalla. Hallitusneuvottelut ja hallitusohjelman toimeenpano ovat prosesseja, joiden onnistuminen on osa demokratian perustaa ja joiden onnistumisen edellytyksiin on tärkeää kiinnittää huomiota. 

Keskeinen virkakunnan viesti on, että tulevissa hallitusneuvotteluissa vanha periaate, ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”, on edelleen käyttökelpoinen. Hyvä valmistautuminen, prosessin suunnittelu ja toimijoiden roolien sekä toimintaperiaatteiden selkeä viestiminen edesauttavat sujuvia neuvotteluja. Sama periaate hyvästä suunnittelusta kantaa myös varsinaiseen hallituksen työn liikkeellelähtövaiheeseen sekä hallitusohjelman toimeenpanoon.

Virkakunnan pääviestit

Hallitusneuvottelut

  • Hallitusneuvotteluiden vetäjän hyvä suunnitelma neuvottelukokonaisuuden toteuttamiseksi, ja sen selkeä viestiminen muille puolueille, edesauttaa neuvotteluiden onnistumista.
  • ”Jokainen hallitusneuvotteluissa käytetty päivä voi säästää kuukauden myöhemmässä hallitustyössä.” Mitä parempi yhteisymmärrys syntyy neuvotteluissa, sitä helpommin hallitusohjelman toimeenpano etenee.
  • Hallitusneuvotteluiden viritysvaihe on ratkaisevan tärkeä neuvotteluiden kannalta. Viritysvaiheessa sovitaan neuvotteluiden menettelytavoista, pelisäännöistä ja työryhmien reunaehdoista. Nämä tukevat sekä neuvotteluiden sujuvuutta että luottamuksen syntymistä toimijoiden välille.
  • Neuvotteluissa olisi suositeltavaa sopia pienestä määrästä päätavoitteita, jotka kirkastavat toiminnan fokusta ja tukevat strategista viestintää.
  • Virkakunta voi palvella neuvotteluita paremmin, jos neuvotteluiden vetäjä kertoo odotuksistaan hyvissä ajoin ennen neuvotteluiden alkua.

Liikkeellelähtövaihe

  • Hallitusohjelman toimeenpanon kannalta keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet on hyvä vastuuttaa ja aikatauluttaa heti liikkeellelähtövaiheessa. Aikataulutuksessa on hyvä tavoitella etupainotteisuutta, jotta vältetään ruuhkautumista hallituskauden loppuvaiheessa ja riskejä säädöshankkeiden raukeamisesta.
  • Hallituksen työn käynnistyessä on tärkeää sopia toimintatavoista, pelisäännöistä ja johtamisen rakenteista.
  • Liikkeellelähtövaiheessa rakennetaan edellytyksiä uudelle syntyvälle työyhteisölle ja keskinäiselle luottamukselle. Tälle on tarpeen varata aikaa.

Hallitustyön poliittinen johtaminen

  • Yhteiset linjaukset poliittisten avustajien sekä eri foorumeiden rooleista ja toimintatavoista tukevat hallitusohjelman hyvää toimeenpanoa.
  • Valtiosihteereiden roolit ja tehtävät ovat käytännössä riippuvaisia ministeriöistä, ministereistä ja tehtävään valitusta henkilöistä. Hallituskauden alussa olisi hyvä sopia yhteisiä linjauksia valtiosihteereiden ja erityisavustajien tehtävistä ja mandaatista.
  • Hallituskauden aikana saattaa tulla tarve perustaa uusia ministerityöryhmiä, joten niiden määrä on hyvä pitää rajallisena hallituskauden alussa.
  • Suomen ennakkovaikuttaminen EU:ssa on kehittynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jatkuvan vaikuttamistyön rinnalla tulee käydä strategisen tason keskustelua Suomen ennakkovaikuttamisen vahvistamisesta ja sen painopisteistä.

Lisätietoja: KOVA-hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Juho Jyrkiäinen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 181, etunimi.sukunimi(at)gov.fi ja hallituspolitiikkayksikön päällikkö Taina Kulmala, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 184, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Sivun alkuun