DNA-tunniste voidaan määrittää myös tuomion jälkeen
Törkeään rikokseen syyllistyneen henkilön DNA-tunniste voidaan vuoden 2007 alusta alkaen määrittää ja rekisteröidä myös jälkikäteen eli silloin, kun sitä ei ole tehty jo esitutkinnan aikana. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa asiaa koskeva pakkokeinolain muutos perjantaina 8. joulukuuta.
DNA-näytteen ottaminen rikokseen syyllistyneeltä henkilöltä ei voimassa olevan lain mukaan ole mahdollista esitutkintavaiheen päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi vankiloissa on myös törkeistä rikoksista tuomittuja, joiden DNA-tunnistetta ei ole poliisin henkilörekisterissä, koska rekisteröintiä ei ole tehty tai voitu tehdä esitutkintavaiheessa.
Ensi vuoden alusta DNA-tunnisteen määrittämiseksi tarpeellinen henkilönkatsastus voidaan tehdä henkilölle, jonka on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta.
Henkilönkatsastus DNA-tunnisteen määrittämiseksi tarkoittaa käytännössä yleensä sylkinäytteen ottamista. Uutta on, että tällaisen näytteen voi jatkossa ottaa myös tutkittavan kanssa eri sukupuolta oleva henkilö, joka ei kuulu terveydenhuoltohenkilöstöön.
Rikosseuraamusviraston selvityksen mukaan vuonna 2004 DNA-rekisteröinti puuttui 86:lta henkirikokseen syyllistyneeltä vangilta. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion ylläpitämä DNA-rekisteri sisälsi vuoden 2005 lopussa yhteensä 32 865 henkilön tiedot.
Lisätietoja:
lainsäädäntösihteeri Kirsi Pulkkinen, puh. (09) 1606 7722 (s-posti: [email protected])