EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto edisti rikosoikeudellista yhteistyötä

Puitepäätösten sisällöstä on päästy yhteisymmärrykseen jo aikaisemmin, mutta ne ovat odottaneet tiettyjen jäsenvaltioiden parlamenttivaraumien poistumista. Nyt hyväksytyt puitepäätökset edistävät vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteutumista EU:ssa. Rikosoikeudellisessa yhteistyössä käytettävät työvälineet ovat nyt entistä kattavammat ja tehostavat siten käytännön yhteistyötä jäsenmaiden välillä.

Vankien siirtoa koskevalla puitepäätöksellä helpotetaan vankeusrangaistukseen tuomittujen palauttamista kotimaahan, koska siellä vangilla on vapauduttuaan parhaat edellytykset sopeutua yhteiskuntaan. Puitepäätös määrittää säännöt, joiden mukaan toisessa jäsenvaltiossa tuomitun vankeusrangaistuksen täytäntöönpano voidaan siirtää siihen valtioon, jonka kansalainen tuomittu on tai jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka. Nykyisin vangin siirtoasioiden käsittely on ollut hidasta, eikä vangin kotimaalla ole ollut velvollisuutta suostua vankien vastaanottamiseen.

Vankien siirto on mahdollista jo nykyisin Euroopan neuvostossa tehtyjen sopimusten ja rikostuomioiden kansainvälistä täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön perusteella. Voimassaoleviin säännöksiin verrattuna yhteistyö on kuitenkin velvoittavampaa kuin aikaisemmin. Myös vangin suostumuksesta riippumattomat tilanteet sekä siirtämismenettelyn nopeuteen tähtäävät määräaikavelvoitteet edellyttävät Suomen lainsäädännön tarkistamista.

Ehdollisten rangaistusten ja vaihtoehtoisten seuraamusten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva puitepäätös on myös osa vastavuoroisen tunnustamisen toimenpideohjelmaa. Ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun ja ehdonalaisesti vapautetun henkilön valvonta voidaan siirtää tuomiovaltiosta siihen EU:n jäsenvaltioon, jossa henkilöllä on vakinainen asuinpaikka. Myös vaihtoehtoisten seuraamusten, kuten yhdyskuntapalvelun, sekä niin sanotun ehdollisen tuomion yhteydessä päätetty valvonta voidaan siirtää tuomitun asuinvaltioon. Tavoitteena on ennen muuta edistää henkilön sosiaalista kuntoutumista ja sopeutumista yhteiskuntaan. Puitepäätös aiheuttaa muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

Henkilötietojen suojaamista koskevalla puitepäätöksellä määritellään yleiset säännöt henkilötietojen käsittelylle rikosasioissa tehtävässä EU:n poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä. Puitepäätöstä sovelletaan, kun henkilötietoja siirretään jäsenvaltiolta toiselle rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi, selvittämiseksi tai rangaistusten täytäntöön panemiseksi. Päätöksellä myös turvataan, että perusoikeuksia, etenkin yksityisyyttä ja tietosuojaa, kunnioitetaan tietoja käsiteltäessä. Puitepäätös aiheuttaa muutoksia henkilötietojen käsittelyä poliisitoimessa ja rajavartiolaitoksessa koskeviin lakeihin.

Terrorismin torjuntaa koskevan puitepäätöksen muutoksella kaikki jäsenvaltiot velvoitetaan saattamaan rangaistavaksi julkinen yllytys terrorismirikokseen, värväys terrorismiin ja koulutus terrorismiin myös silloin, kun ne on toteutettu internetin välityksellä. Teon rangaistavaksi katsominen ei edellytä, että terrorismirikos tosiasiallisesti tehdään. Kriminalisointivelvoitteet vastaavat pitkälti Euroopan neuvoston terrorismin ennaltaehkäisyä koskevassa yleissopimuksessa jo olevia velvoitteita. Terrorismipuitepäätös ei aiheuta muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

Rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa koskevalla puitepäätöksellä lähennetään jäsenmaiden rasismia ja muukalaisvihaa sisältäviä rikoksia koskevaa lainsäädäntöä. Jäsenmaat sitoutuvat säätämään rangaistavaksi julkisen yllyttämisen väkivaltaan tai rotuvihaan, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella määräytyvään ihmisryhmään tai sen jäseneen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi levittämällä rasistista aineistoa Internetin välityksellä. Puitepäätöksestä aiheutuu vähäisiä muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

Jäsenmaiden tulee saattaa lainsäädäntönsä yhdenmukaiseksi puitepäätösten kanssa kahden tai kolmen vuoden kuluessa niiden hyväksymisestä.

Lisätietoja:
(Vankien siirto ja vaihtoehtoiset seuraamukset) Lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola, puh. (09) 160 67705
(Henkilötietojen suoja) Neuvotteleva virkamies Leena Rantalankila, puh. (09) 1606 7836
(Terrorismi) Lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, puh. (09) 1606 7723
(Rasismi ja muukalaisviha) Lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, puh. (09) 1606 7724
Sähköposti: [email protected]