Isyystutkimusten teko uudistuu lokakuun alusta
Isyyskysymysten selvittämisessä tähän asti sovellettu ns. veritutkimuslaki korvautuu lokakuun alusta lailla oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta. Uudella lailla isyyden selvittämiseksi tarvittavan lääketieteellisen näytön hankkiminen saatetaan vastaamaan kehittyneitä tutkimusmenetelmiä. Laki parantaa mahdollisuuksia saada näyttöä sukulaisuudesta isyyden vahvistamista tai kumoamista koskevissa asioissa.
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 3. kesäkuuta. Uusi laki tulee voimaan 1. lokakuuta 2005.
Isyyden selvittäminen mahdollista aiempaa useammassa tilanteessa
Isyystutkimukset perustuvat nykyisin DNA-tutkimuksiin. Tutkimus tehdään yleensä verinäytteestä, mutta se voidaan tehdä myös suun limakalvolta tai ihmisen kudoksesta otetusta näytteestä.
DNA-tutkimuksella isyys voidaan eräissä tapauksissa selvittää silloinkin, kun se ei aiemmin ole ollut mahdollista. Näyte voidaan esimerkiksi ottaa sairaalassa säilyneestä kudosnäytteestä. Lähisukulaisten näytteitä analysoimalla voidaan saada näyttöä kuolleen miehen isyydestä.
Sukulaisten tutkiminen edellyttää suostumusta
Uuden lain mukaan tutkimus määrätään kuten tähänkin asti tehtäväksi ensisijassa lapsesta, lapsen äidistä ja miehestä, joka on isyyttä koskevassa oikeudenkäynnissä asianosainen tai joka on oletettavasti lapsen isä.
Uutta on, että tilanteissa, joissa miestä ei kuoleman tai kateissaolon vuoksisaada tutkimukseen, tuomioistuin voi määrätä, että tutkimus tehdään hänen kudoksestaan aiemmin otetusta näytteestä. Tutkimus voidaan määrätä tehtäväksi myös vainajasta, jota ei ole vielä haudattu tai tuhkattu.
Jos aiempaa näytettä ei ole saatavilla, tuomioistuin voi antaa määräyksen miehen sukulaisten tutkimisesta. Tällainen tutkimus edellyttää kuitenkin aina tutkittavan suostumusta. Ennen kuin miehen vanhemmat tai muut sukulaiset antavat suostumuksensa tutkimukseen, tuomioistuimen tai lastenvalvojan on annettava heille tutkimuksen tekijän lausunto siitä, miten tutkimus edistää asian selvittämistä ja voiko siinä tulla esille seikkoja, jotka koskevat tutkittavan omaa tai hänen lapsensa syntyperää.
Oikeusgeneettisen isyystutkimuksen voi lain mukaan teettää myös lastenvalvoja kaikkien osapuolten suostumuksella.
Tehosteena uhkasakko
Käräjäoikeuden on ennen tutkimusmääräyksen antamista varattava isyyden vahvistamista tai kumoamista koskevan asian asianosaisille ja tutkittavaksi määrättävälle henkilölle tilaisuus tulla kuulluksi.
Kuten tähänkin asti, tuomioistuimen antaman määräyksen tehosteena voidaan käyttää uhkasakkoa. Tuomioistuin voi velvoittaa tutkittavaksi määrätyn henkilön sakon uhalla saapumaan näytteen ottamiseen. Jos hän ei noudata määräystä, hänet voidaan määrätä tuotavaksi ja näyte voidaan ottaa vastoin hänen tahtoaan. Lääkärillä on tarvittaessa oikeus saada poliisilta virka-apua näytteen ottamiseksi.
Uhkasakkoa ei saa asettaa sille, josta näyte voidaan ottaa ainoastaan hänen suostumuksellaan.
Isyyden kumoamista koskeva kanne vireille nykyistä aiemmin
Uuden lain mukaan miehen tai lapsen äidin on pantava isyyden kumoamista koskeva kanne vireille aiemman viiden vuoden sijasta kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Lapsi voi edelleen panna vireille isyyden kumoamiskanteen ilman määräaikaa. Isyyslakiin ei tässä yhteydessä tehty muita muuoksia.
Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin sata isyyskannetta. Isyyden kumoamista koskeviaasioita on vuosittain vajaa 70.
Lisätietoja:
lainsäädäntöjohtaja Tiina Astola, puh. (09) 1606 7666, ja
lainsäädäntöneuvos Markku Helin, puh. (09) 1606 7665