Johannes Koskinen jatkaa oikeusministerinä
Johannes Koskinen jatkaa oikeusministerin tehtävässä myös uudessa, pääministeri Anneli Jäätteenmäen johtamassa hallituksessa. Koskinen on toiminut oikeusministerinä huhtikuusta 1999 eli pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen alusta alkaen.
Oikeusministeriön hallinnonalan toimintaa sivuaa uuden hallituksen ohjelmassa erityisesti ohjelman 14. eli oikeuspolitiikkaa koskeva luku, jossa on myös sisäasiainministeriötä koskevia linjauksia.
14. OIKEUSPOLITIIKKA JA KANSALAISTEN TURVALLISUUS
Kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi, rikollisuuden ja päihteiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi, tehokkaamman oikeusturvan aikaansaamiseksi sekä säädösvalmistelun parantamiseksi poikkihallinnollista päätöksentekoa tehostetaan sekä yhteistoimintaa vahvistetaan. Tavoitteena on edistää viranomaisten yhteistyötä kaikilla hallinnon tasoilla perinteiset sektorirajat ylittäen.
Lainvalmisteluprosessin ja lainsäädännön laadun parantamiseksi tehostetaan lainvalmistelun suunnittelua ja johtamista. Ministeriöille turvataan edellytykset toteuttaa hyvää lainvalmistelua ja kehitetään laintarkastusta.
Kansalaisten osallisuuden vahvistamiseksi ja demokratian toimivuuden parantamiseksi kehitetään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja -muotoja sekä pyritään lisäämään äänestysaktiivisuutta hallituksen kansalaisvaikuttamista koskevan politiikkaohjelman mukaisesti.
Luodaan kattava toimenpideohjelma ylivelkaantumisongelmien syntymisen ja niiden syvenemisen estämiseksi sekä maksukyvyttömyystilanteiden joustavaksi ja tehokkaaksi hoitamiseksi. Sosiaalisena tavoitteena on edistää ongelmiin joutuneiden yksityishenkilöiden ja perheiden mahdollisuuksia aktiiviseen elämään. Samalla parannetaan yrittäjätoiminnan edellytyksiä. Toimenpideohjelmaa toteutetaan eri hallinnonalojen yhteistyönä.
Kehitetään velkaneuvonnan menetelmiä ja henkilöstön osaamista. Ulosottolain kokonaisuudistusta jatketaan. Ulosottolain ja velan vanhentumista koskevien lakien uudistusten vaikutuksia seurataan. Kehitetään ulosottoviranomaisten toimintaa ja organisaatiota sekä kansainvälisiä toimintavalmiuksia. Toteutetaan konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus, jonka yhteydessä otetaan huomioon velkajärjestely- ja ulosottolainsäädännön kokonaisuus. Lisätään ja tehostetaan konkurssiasiamiehen suorittamaa konkurssipesien valvontaa.
Oikeusturvaa tulee saada koko maassa tasapuolisesti ja varhaisessa vaiheessa kunkin asian ratkaisemiseen soveltuvassa joustavassa menettelyssä ja kohtuullisin kustannuksin. Oikeuslaitoksen voimavarat kohdennetaan todellisten oikeussuojatarpeiden mukaan.
Kehitetään tuomioistuinmenettelyn joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta kaikissa oikeusasteissa oikeusongelmien ratkaisemiseksi kohtuullisin kustannuksin. Rikossäännösten ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi selvitetään mahdollisuuksia lisätä oikeudellisesti yksinkertaisten rikosasioiden käsittelyä rangaistusmääräysmenettelyssä. Myös riita-asioissa tuomioistuimille kehitetään vaihtoehtoisia, nopeita ja edullisia menettelyjä. Lisätään sovittelutoimintaa, sähköisiä palveluja ja viranomaisneuvontaa. Kehitetään tuomareiden pätevöitymis- ja täydennyskoulutusjärjestelmää. Lainkäytön avoimuutta lisätään uudistamalla oikeudenkäynnin julkisuuslaki.
Käsittelyaikojen lyhentämiseksi hovioikeuksissa edistetään seulontamenettelyn tehokasta käyttöönottoa ja tehostetaan työmenetelmiä. Selvitetäänlaajapohjaisesti muutoksenhaun 49. merkitys oikeusturvan ja oikeusvarmuuden lisääjänä. Selvitetään ryhmäkanteen käyttömahdollisuus muun muassa kuluttajakauppa-asioissa. Kuluttajavalituslautakunta siirretään oikeusministeriön hallinnonalalle.
Hallintolainkäytön kehittämistä jatketaan. Valitusten käsittelyä nopeutetaan kiinnittäen erityistä huomiota yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien päätösten käsittelyaikoihin.
Uudistetaan osakeyhtiölakia ja kehitetään kaupallisia yhteisöjä koskevan lainsäädännön joustavuutta. Selvitetään vastaavatko nykyiset avioliittolain varallisuussäännökset yhteiskunnan vaatimuksia. Annetaan eduskunnalle esitys laiksi hedelmöityshoidoista.
Saamelaisten kielelliset oikeudet turvataan.
Huolehditaan kielilain käytännön toteutuksesta.
Laki suomenruotsalaisista kansankäräjistä (Folktinget) uudistetaan.
14.1. Kansalaisten turvallisuus
Turvallisuus on perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Rikosten selvittämisen ja niihin syyllistyneiden saattamisen vastuuseen pitää olla nopeaa, varmaa ja luotettavaa. Tehostetaan todistajan suojelua. Rikosasioita käsittelevien viranomaisten yhteistyötä tiivistetään. Kansainvälistä yhteistyötä rikollisuuden torjumiseksi tehostetaan.
Tehostetaan laaja-alaista työtä rikollisuuden syiden ehkäisemiseksi ja kansallisen rikoksentorjuntaohjelman toteuttamiseksi. Väkivallan vähentämiseksi laaditaan väkivallan kaikki keskeiset osa-alueet kattava kansallinen väkivallan vähentämisohjelma. Tehostetaan keinoja puuttua perheväkivaltaan.
Huumausaineiden täyskieltoon pohjautuvaa huumausainepolitiikkaa tehostetaan. Tavoitteena on huumausaineiden käytön ja leviämisen ehkäiseminen sekä huumausainerikosten ja huumausaineisiin liittyvän muun rikollisuuden vähentäminen.
Talousrikosten ja harmaan talouden estämiseksi ja rikoshyödyn takaisin perimisen tehostamiseksi kehitetään lainsäädäntöä sekä viranomaisten yhteistoimintaa.
Rikoksen uhrin lainsäädännössä turvattujen oikeuksien on toteuduttava myös käytännössä.
Tämän on korostuttava poliisin, syyttäjän ja muiden oikeusviranomaisten toiminnassa. Rikosuhripäivystyksen toimintaedellytykset ja muun kriisiavun saatavuus turvataan koko maassa. Rikosvahinkojen korvaamista tehostetaan ja lainsäädäntöä uudistetaan.
Nuorten tekemien rikosten käsittelyaikoja lyhennetään tiivistämällä poliisien, syyttäjien, tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten yhteistyötä. Nuorten rikoksentekijöiden seuraamuksia uudistetaan ja niiden vaikuttavuutta lisätään. Seuraamusjärjestelmää kehitetään nuorten 50.pysyvää rikoksetonta elämänmuutosta tukevaksi. Kehitetään uudentyyppisiä seuraamuksia kuten arestirangaistusta.
Rikosasioiden sovittelutoiminta vakinaistetaan ja sovittelun saatavuus taataan yhdenvertaisesti koko maassa.
Rangaistusten täytäntöönpanoa ja vankeinhoitolaitoksen toimintaa kehitettäessä otetaan keskeiseksi tavoitteeksi uusintarikollisuuden vähentäminen. Vankeusrangaistusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Valmistellaan sopimushoitorangaistuksen käyttöönottoa. Rangaistusten täytäntöönpanoa kehitetään edistämään tuomittujen mahdollisuuksia rikoksettomaan elämään ja yhteiskuntaan sijoittumista. Vapautuvien vankien elämänhallintaa tukeva jälkihuolto järjestetään. Tarkastellaan sakon muuntorangaistuksen käyttöä maksukyvyttömyyden vuoksi suorittamatta jäävien sakkojen osalta sekä selvitetään mahdollisuudet helpottaa vankiloiden tilanahtautta sakkovankien tarkoituksenmukaisella sijoittelulla. Ulkomaalaisten vankien lukumäärän vähentämiseksi lisätään yhteyssyyttäjätoimintaa.
Kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi sekä erityisesti huumausaine-, väkivalta- ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi laaditaan kattava, sektorirajat ylittävä sisäistä turvallisuutta käsittelevä ohjelma. Tässä yhteydessä linjataan sisäisen turvallisuuden tason tavoitteet, toimenpiteet ja tarvittavat resurssit. Samalla ratkaistaan poliisin organisaation tehostaminen palvelutason parantamiseksi. Ohjelma valmistellaan ja toteutetaan suunnitelmallisessa yhteistyössä eri ministeriöiden hallinnonalojen kesken.
Huolehditaan poliisin palvelukyvystä sekä toimintaedellytyksistä niin, että kansalaisten luottamus poliisin kykyyn suoriutua sille kuuluvista tehtävistä säilyy korkealla tasolla. Poliisipalvelujen saatavuutta kaikkialla Suomessa parannetaan Kosken työryhmän (9.1.2001) pohjalta. Poliisien laajan eläköitymisen johdosta poliisien koulutusmääriä nostetaan. Poliisitoiminnan kehittämisen painopisteenä on rikostutkinnan ja rikostorjuntatyön tehostaminen. Poliisille turvataan ammattitaitoinen henkilöstö.
Huolehditaan rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksistä muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Kyky rajatarkastusten tekemiseen ja rajaliikenteen sujuvuus turvataan rajanylityspaikoilla.
Osana turvaverkostoa kehitetään lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa koko maassa. Pyrkimyksenä on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi.
14.2. Maahanmuutto- ja ulkomaalaisasiat
Ulkomaalaislain kokonaisuudistus toteutetaan tehdyn valmistelun pohjalta kansainvälisiä ihmisoikeuksia sekä hyvää hallintoa ja oikeusturvaa kunnioittaen. Tässä yhteydessä valmistellaan ulkomaalaishallinnon ja toiminnan tehostamiseen tarvittavat toimenpide-ehdotukset.