Käräjäoikeudet täyttävät 10 vuotta
Maanantaina 1. joulukuuta on kulunut kymmenen vuotta käräjäoikeuksien perustamisesta. Joulukuussa 1993 toteutunut alioikeusuudistus oli oikeuslaitoksessa niin sanottu vuosisadan uudistus. Entisten raastuvanoikeuksien ja kihlakunnanoikeuksien tilalle tulleiden käräjäoikeuksien myötä Ruotsin vallan ajalta periytynyt alioikeuksien kahtiajako maaseutu- ja kaupunkioikeuksiin menetti lopullisen merkityksensä.
Kun oikeuden kokoonpano aiemmin oli erilainen sen mukaan, käsiteltiinkö asia kihlakunnanoikeudessa vai raastuvanoikeudessa, käräjäoikeudessa kokoonpano on koko maassa sama, asiasta riippuen yleensä yksi tuomari tai tuomari ja kolme lautamiestä.
Keskeinen osa alioikeusuudistusta oli riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistus, jolla pyrittiin suulliseen, välittömään ja keskitettyyn oikeudenkäyntiin. Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely uudistui sanojen periaatteiden mukaiseksi muutamaa vuotta myöhemmin, lokakuun 1997 alussa.
Alioikeusuudistuksessa lautamiehet tulivat kaikkiin käräjäoikeuksiin, aiemmin heitä oli vain kihlakunnanoikeuksissa. Tuomareiden virkanimikkeet muuttuivat. Käräjäoikeuden päälliköksi tuli laamanni, muut tuomarit saivat kihlakunnanoikeuksista periytyneen virkanimikkeen käräjätuomari. Raastuvanoikeutta johti aikoinaan pormestari, kihlakunnanoikeutta kihlakunnantuomari. Raastuvanoikeuden tuomarit olivat oikeusneuvosmiehiä.
Uudistus vähensi alioikeuksien määrän 96:sta 70:een. Alioikeusuudistuksen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin riittävän suuret ja toimintakykyiset käräjäoikeudet, joissa olisi riittävästi tuomareita ja muuta henkilöstöä. Tuomiopiirijärjestelyjä on toteutettu viimeisen kymmenen vuoden aikana niin, että tällä hetkellä käräjäoikeuksia on 63.
2000-luvun uudistus alkaa ilmeisesti vuorostaan hahmottua, kun tuomioistuinlaitoksen kehittämistä pohtiva komitea luovuttaa mietintönsä joulukuun puolivälissä. Komitean tehtävänä on ennakoida, millaisia vaatimuksia yhteiskunta asettaa tuomioistuimille tulevaisuudessa, miten niihin pitäisi varautua sekä mitä asioita painottaa tuomioistuinten kehittämisessä seuraavien 15 - 20 vuoden aikana. Komiteaa johtaa Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Markku Arponen.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Heikki Liljeroos, puh. (09) 1606 7608 tai 050 5160 0213