Kuolleeksi julistamisen odotusaikoja esitetään lyhyemmiksi
Kuolleeksi julistamiseen liittyviä odotusaikoja esitetään lyhennettäviksi. Kadonneen henkilön kuolleeksi julistamisesta voisi tehdä hakemuksen käräjäoikeudelle viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän tiettävästi viimeksi oli elossa. Nykyisin kadonnut henkilö voidaan julistaa kuolleeksi yleensä vasta kymmenen vuoden odotusajan jälkeen.
Hallitus päätti tänään asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä ja tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle 7. toukokuuta.
Kuolleeksi julistamisessa on tavallista lyhyempi odotusaika esimerkiksi silloin, jos henkilö on kadotessaan ollut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaara. Tämä odotusaika lyhennettäisiin esityksen mukaan yhteen vuoteen, kun se nykyisin on kolme vuotta.
Lisäksi esitetään, että kadonneen henkilön kuolleeksi julistamista voisi nykyistä useammissa tilanteissa hakea heti katoamisen jälkeen. Odotusaikaa ei tarvittaisi, jos henkilö on kadonnut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa. Sellainen voi olla esimerkiksi laivan uppoaminen tai lentokoneen maahansyöksy. Laissa ei enää edellytettäisi, että henkilön ruumis on tuhoutunut.
Käräjäoikeuden päätöstä kuolleeksi julistamisesta voi hakea esimerkiksi kadonneen omainen. Hakemuksen johdosta käräjäoikeuden on kuultava omaisia ja kutsuttava kadonnutta julkisella kuulutuksella. Jollei saada tietoa siitä, että henkilö on elossa tai kuollut, käräjäoikeus julistaa hänet kuolleeksi.
Nykyistä kuulutusmenettelyä esitetään kevennettäväksi siten, että julkinen kuulutus olisi julkaistava virallisessa lehdessä vain yhden kerran nykyisten kolmen kerran sijasta. Jos kuolleeksi julistaminen tapahtuu ilman odotusaikaa, ei kuulutusta tarvitsisi julkaista virallisessa lehdessä.
Viranomaisaloitteisen kuolleeksi julistamisen ikäraja sataan vuoteen
Väestötietojen ajan tasalla pitämiseksi julistetaan kadoksissa olevat yli 90-vuotiaat henkilöt kuolleeksi vuosittain viranomaisten hakemuksesta. Yleensä tällöin on kyse ulkomaille muuttaneista Suomen kansalaisista, joiden kuolemasta Suomen viranomaiset eivät ole saaneet tietoa.
Väestötietojen ylläpitoon liittyvän kuolleeksi julistamisen ikäraja korotettaisiin esityksen mukaan 90 vuodesta sataan vuoteen. Tämä on tarpeen, koska väestön keskimääräinen elinaika on olennaisesti pidentynyt siitä, kun 90 vuoden ikäraja otettiin lakiin. Näiden kuolleeksi julistamisten käsittely siirrettäisiin käräjäoikeuksilta maistraateille, jotka nykyisinkin käytännössä hoitavat niihin liittyvät viranomaisselvitykset.
Lisätietoja: erityisasiantuntija Tuomo Antila, puh. (09) 1606 7716