Lapsen tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano EU:ssa helpottui
Toisessa EU-maassa annetun lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano Suomessa ja vastaavasti Suomessa annetun tapaamispäätöksen täytäntöönpano toisessa EU-maassa helpottui maaliskuun alusta. Tällöin tuli sovellettavaksi EU:n asetus, joka koskee tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa (ns. Bryssel IIa -asetus).
Asetuksen myötä EU-maat ovat saaneet yhteiset säännökset tuomioistuinten kansainvälisestä toimivallasta avioeroa ja ns. vanhempainvastuuta eli lapsen huoltoa ja edunvalvontaa sekä tapaamisoikeutta koskevissa asioissa samoin kuin näitä asioita koskevien, toisessa jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Asetuksessa on säännöksiä myös lapsen palauttamisesta jäsenvaltiosta toiseen lapsikaappauksen jälkeen. Asetus korvasi vuonna 2001 voimaan tulleen ns. Bryssel II -asetuksen, jota sovellettiin avioeroa koskeviin oikeudenkäynteihin.
Uuden asetuksen mukaan EU-maassa annettu lapsen tapaamisoikeutta koskeva päätös tunnustetaan ja se on suoraan täytäntöönpanokelpoinen toisessa EU-maassa. Muita asioita - esimerkiksi lapsen huoltoa - koskevan tuomion täytäntöönpano toisessa jäsenvaltiossa edellyttää yleensä, että tuomio ensin julistetaan siellä täytäntöönpanokelpoiseksi.
Maaliskuun alusta tuli voimaan myös laki, joka sisältää asetusta täydentävät kansalliset säännökset. Sen mukaan toisessa EU-maassa annetun tuomion tunnustaminen tai täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen kuuluu Suomessa käräjäoikeuden toimivaltaan. Asetuksessa tarkoitettuna keskusviranomaisena toimii Suomessa oikeusministeriö.
Lapsikaappaustapauksiin EU-maiden välillä sovelletaan edelleen kansainvälistä Haagin lapsikaappaussopimusta, mutta asetus sisältää joitakin sitä täydentäviä säännöksiä. Lapsen palauttamisesta voidaan lapsikaappaussopimuksen mukaan kieltäytyä mm. silloin, jos on vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille. Asetuksen mukaan kieltäytymisperustetta ei kuitenkaan saa käyttää, jos valtio, jonne lapsi on tarkoitus palauttaa, pystyy varmistamaan lapsen turvallisuuden palauttamisen jälkeen.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila, puh. (09) 1606 7716
hallitussihteeri Outi Kemppainen, puh. (09) 1606 7576