Ministeri Luhtanen: Suomi linjaa oikeudellisen yhteistyön tulevaisuutta

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 24.7.2006 11.31
Tyyppi:Tiedote -

Oikeusministeri Leena Luhtanen lupasi Suomen tarttuvan puheenjohtajakaudellaan tarmokkaasti mahdollisuuteen kehittää EU:n oikeudellista yhteistyötä kokonaisuutena. Hän esitteli Suomen puheenjohtajuustavoitteita oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa Brysselissä 24.7.

– Komission tänään esittelemät tiedonannot ovat erinomainen paketti, jonka pohjalta meidän on hyvä lähteä liikkeelle tavoitteessamme vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamiseksi.

– Suomen kaudella meillä on Haagin oikeus- ja sisäasioihin liittyvän monivuotisen lainsäädäntöohjelman arvioinnin yhteydessä ainutlaatuinen tilaisuus kehittää EU:n oikeudellista yhteistyötä ei vain yksittäisten hankkeiden tasolla, vaan kokonaisuutena. Myös edellisellä puheenjohtajakaudellamme meillä oli tämä mahdollisuus, kun Tampereen Eurooppa-neuvosto 1999 kokoontui Tampereella.

– Meillä on nyt mahdollisuus suunnata yhteistyötä kaikkein tärkeimpiin asioihin, tehostaa päätöksentekoa ja kehittää menetelmiä, joilla voidaan nykyistä paremmin seurata työn edistymistä tällä sektorilla. Lisäksi voimme parantaa EY:n tuomioistuimen tarjoamaa oikeusturvaa.

– Keskustelu tämän politiikkalohkon kehittämisestä jatkuu Tampereella 20. – 22. syyskuuta järjestettävässä epävirallisessa oikeus- ja sisäministerien kokouksessa. Yksi tärkeä tavoitteemme on rikosoikeudellista ja poliisiyhteistyötä koskevan päätöksenteon tehostaminen, jonka myös komissio on nostanut esille.

– Viime vuosina terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset, ensisijaisen tärkeät toimet ovat olleet keskeisellä sijalla neuvoston toiminnassa. Oikeusministerinä pidän tärkeänä, että neuvosto tekee päätöksiä, jotka helpottavat EU-kansalaisten arkipäivän asioiden hoitamista ja parantavat heidän oikeusturvaansa. Toivon myös, että saisimme puheenjohtajamaana huomiota myös avoimuuden, tietosuojan ja oikeuden saatavuuden rakentajina ja toteuttajina.

Luhtanen esitteli neuvoston kokouksessa myös keskeisiä hankkeita, joissa hän toivoo päästävän vuoden loppuun mennessä yhteisymmärrykseen.

Hän toivoo, että Suomen kaudella päästään yhteisymmärrykseen vankien siirtämistä koskevasta puitepäätöksestä, joka on yksi Suomen kauden prioriteeteista. Rikosoikeudellisen yhteistyön painopisteitä ovat myös ns. kolmannen pilarin tietosuojapäätös ja epäillyn ja syytetyn prosessuaalisia oikeuksia koskeva päätös.

– Pidän tärkeänä kokonaisuutta, joka liittyy rikosrekisteritietojen vaihtamiseen jäsenmaiden kesken. Osana tätä kokonaisuutta toivon, että puheenjohtajakaudella sovitaan toisessa maassa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosoikeudenkäynnissä. Turvallisuuden alueen rakentamisessa Suomi aikoo jatkaa Euroopan rikostorjuntaverkoston vahvistamista.

– Pyrimme saattamaan loppuun vähäisiä vaatimuksia koskevan eurooppalaisen menettelyn, josta sovimme jo Itävallan kaudella. Uudistus parantaa oikeuden saatavuutta rajat ylittävissä riidoissa. Myös lainvalinnasta sopimussuhteissa eli ns. Rooma I-hankkeesta pyritään sopimaan ainakin osittain.

Elatusapujen rajat ylittävän perinnän tehostamista koskevan asetuksen käsittely EU:ssa on vielä melko alkuvaiheessa.

– Uudistus on tärkeä siksi, että sillä helpotettaisiin tavallisten ihmisten ja erityisesti niiden lasten asemaa, jotka saavat elatusapua toisessa jäsenmaassa asuvalta vanhemmaltaan

Myös perusoikeusviraston perustaminen kuuluu Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteisiin.

– Oikeus- ja sisäasioiden ulkosuhteissa pidämme tärkeinä suhteita sekä Yhdysvaltoihin että Venäjään. Suomi pyrkii neuvottelemaan Yhdysvaltojen kanssa uuden sopimuksen lentomatkustajatietojen luovuttamisesta. Venäjä-suhteissa pidämme tarpeellisena syventää siviilioikeudellista yhteistyötä rikosoikeuden rinnalla.

Lisätietoja:
EU-koordinaattorit Sebastian Sass, puh. + 358 50 525 2672 ja
Matti Joutsen, + 358 50 374 0497
Sähköposti: [email protected]

Leena Luhtanen