Ministeri Henriksson, yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen

Bästa journalister, mina damer och herrar! Välkomna till detta presstillfälle gällande förnyandet av likabehandlingslagstiftningen. Den här dagen innebär tydliga framsteg i skyddet av våra grundrättigheter och respekten för alla personers människovärde.

Hallitus on siis tänään päättänyt antaa eduskunnalle esityksen uudeksi yhdenvertaisuuslainsäädännöksi. Kyse on hallitusohjelmaan perustuvasta lainsäädännön kokonaisuudistuksesta, jonka yhteydessä tehdään tärkeitä tarkistuksia myös tasa-arvolainsäädäntöön. Kuten kaikki tiedämme, yhdenvertaisuus on yksi keskeisimpiä perusoikeuksiamme, joka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. Tällä uudistuksella pyritään edistämään tämän keskeisen oikeuden toteutumista käytännössä, esimerkiksi koulutuksessa ja työelämässä mutta myös muissa ihmisten elämän kannalta keskeisissä tilanteissa.

Regeringen har alltså i dag beslutat att överlämna till riksdagen ett förslag till ny likabehandlingslagstiftning. Den här totalreformen baserar sig på regeringsprogrammet och i samband med den görs också vissa andra viktiga ändringar i jämställdhetslagstiftningen. Som vi alla vet är rätten till likabehandling en av de mest grundläggande rättigheterna, som tryggas både i internationella människorättskonventioner och i Finlands grundlag. Syftet med reformen är att främja respekten för denna rättighet också i praktiken, till exempel i utbildningen och i arbetslivet, men också i andra situationer som är viktiga för det dagliga livet.

Haluan nostaa esille kolme keskeisintä uudistusehdotusta.

Ensinnäkin, uusi yhdenvertaisuuslaki antaisi aikaisempaa vahvempaa suojaa syrjinnältä. Syrjintä olisi laajasti ja yhdenmukaisesti kiellettyä riippumatta siitä, perustuuko syrjintä esimerkiksi alkuperään, ikään, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai uskontoon. Tällä tavoin uusi laki olisi nykyistä johdonmukaisempi ja kattavampi. Tämä on hyvin tärkeätä, sillä EU:n komission viimeisimmän niin sanotun eurobarometritutkimuksen mukaan 16 % suomalaisista eli väkilukuun suhteutettuna siis yli 800 000 henkilöä kokee syrjintää vuosittain.

Toiseksi, uusi yhdenvertaisuuslaki edellyttäisi viranomaisten, oppilaitosten ja työnantajien ryhtyvän aktiivisiin toimiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tällä pyritään siihen, että yhdenvertaisuus myös toteutuisi käytännössä eli että esimerkiksi viranomaisten ja oppilaitosten käytännöt ovat aidosti syrjimättömiä. Kuten yleensäkin, on parempi pyrkiä ennaltaehkäisemään ongelmia, kuin jälkikäteen joutua selvittelemään niitä tuomioistuimessa tai muutoin.

Kolmanneksi, nykyinen vähemmistövaltuutetun virka korvattaisiin uudella yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla. Vähemmistövaltuutettuhan voi puuttua vain etniseen syrjintään, mutta uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu voisi puuttua myös esimerkiksi ikään, vammaisuuteen, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään. Tämä parantaisi huomattavasti syrjintää kokevien mahdollisuutta saada neuvontaa ja saada asiansa selvitettyä. Työelämässä uuden yhdenvertaisuuslain noudattamista valvoisivat kuitenkin jatkossakin työsuojeluviranomaiset ja tasa-arvolain noudattamista valvoisi tasa-arvovaltuutettu, kuten nykyisinkin.

Jotta uusi viranomainen, yhdenvertaisuusvaltuutettu myös käytännössä pystyisi hoitamaan huomattavasti laajennettua mandaattiaan ja uusia tehtäviään menestyksellisesti on hallitus kehysneuvottelujen yhteydessä päättänyt varata resurssit viiden lisäviran sijoittamiselle yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon.

Den nuvarande minoritetsombudsmannen skall alltså i fortsättningen heta diskrimineringsombudsman och då situationen i nuläget är sådan att minoritetsombudsmannen enbart kan ingripa i etnisk diskriminering, kommer den nya diskrimineringsombudsmannen att kunna vidta åtgärder också då diskrimineringen grundar sig på till exempel ålder, funktionsnedsättning, religion eller sexuell läggning. Regeringen har i samband med förhandlingarna om budgetramarna beslutat reservera de resurser som krävs för att fem tilläggstjänster skall kunna inrättas vid diskrimineringsombudsmannen byrå.

Koska yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu säilyisivät erillisinä viranomaisina, pidän erittäin tärkeänä, että niiden olisi jatkossa mahdollista tehdä saumatonta yhteistyötä. Yksi mahdollisuus on, että ne voisivat tulevaisuudessa toimia samalla hallinnonalalla ja ehkä jopa samassa rakennuksessa.

Tätä hallituksen esitystä on valmisteltu kolmen ministeriön yhteistyönä. Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista on valmisteltu pääosin oikeusministeriössä. Yhdenvertaisuuslain työelämää koskevia uudistuksia on valmisteltu ministeri Ihalaisen johdolla työ- ja elinkeinoministeriössä. Lisäksi tähän lakipakettiin sisältyy sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltuja muutoksia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin. Pidän erittäin hyvänä ratkaisuna sitä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntöä koskevat uudistukset annetaan samassa hallituksen esityksessä.

Tasa-arvolain uudistuksen osalta haluan myös nostaa esille muutamia keskeisä asioita. Ensinnäkin, syrjintä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella kiellettäisiin jatkossa selvästi tasa-arvolaissa. Tasa-arvolain syrjintäkieltoja on kyllä sovellettu sukupuolivähemmistöön kuuluvien, kuten transsukupuolisten henkilöiden, kokemaan syrjintään jo aiemmin mutta lainsäädäntöä siis selkiytettäisiin tältä osin. Lakiin tulisi myös velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Tavoitteena on, että asenteet ja käytännöt viranomaistoiminnassa, työelämässä ja oppilaitoksissa muuttuvat niin, että myös sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset voivat opiskella ja työskennellä ilman pelkoa syrjinnästä.

Lopuksi haluan vielä todeta, että kaiken kaikkiaan tässä kokonaisuudessa on kyse viime aikojen merkittävimmästä ihmisten perusoikeuksien toteutumista vahvistavasta uudistuksesta. Sillä myös pyritään osaltaan saattamaan Suomen lainsäädäntö sellaiseksi, että Suomi voisi ratifioida YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen.

Jag vill ännu slutligen konstatera, att det här lagförslaget som helhet är en av den senaste tidens mest betydelsefulla reformer när det gäller att främja tillgodoseendet av de grundläggande rättigheterna. Reformen siktar också att ändra vår lagstiftning så att Finland kan ratificera FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning.